Uusi painos olemassa » Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelma

Pulkkinen Petri, Partanen Tapani, Kiiskinen Aki, Laakkonen Mika
Metsähallitus , Vantaa , 2010

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 86
Ulkoasu: 39 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-446-877-0 (pdf)

Tiivistelmä:

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin 10.1.2008. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kalavesiä ja niiden käyttöä käsitellään ainoastaan pääpiirteissään ja siinä edellytettiin oman ja erillisen kalastusta koskevan hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista.

Tässä kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitellään alueen merkittävimmät vesistöt ja kalakantojen nykytila. Lisäksi annetaan järvikohtaisia ohjeita kalastusjärjestelyistä, kalaston hoidosta ja kalasto- ja vesistöseurannasta. Kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu kymmenvuotiskaudeksi 2009–2019.

Kansallispuistossa kalastuksesta säädetään luonnonsuojelulain ja sen perusteella laaditun kansallispuiston perustamislain ja -asetuksen mukaan. Erityislakeina ne antavat reunaehdot kalastuslain ja -asetuksen soveltamiseen puistossa. Kaikki puistossa olevat vedet kuuluvat valtiolle ja kalastusoikeuksien käytöstä vastaa Metsähallitus. Kalastuslain 13 §:n mukaisesti vesialueen omistajan lisäksi erityisperusteisen kalastusoikeuden omistajat voivat käyttää oikeuttaan.

Vesien ja kalakantojen turvaamiseksi kalastus ei ole sallittu Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Pallasjärven taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta, eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Muissa vesissä kalastus järjestetään kalastus- ja luonnonsuojelulain mukaisesti.

Tärkeimmät kalastusvedet ovat Pallasjärvi, Keimiöjärvi ja Aakenustunturin Pyhäjärvi, joiden kalastosta ja kalastuksesta oli aikaisempia seurantatietoja. Muiden vesien kalastotietojen täydentämiseksi suoritettiin keväällä ja kesällä 2008 koekalastuksia. Koekalastettuja vesiä oli yhteensä 19 kpl, joista 11:sta otettiin vesinäytteitä. Kalavesiluokittelun mukaan vesistä 13 on erinomaisia tai hyviä kalavesiä. Tyydyttäviksi luokiteltiin neljä järveä ja huonoksi yksi järvi.

Pallasjärven taimesta tehtiin geneettinen selvitys, jonka mukaan Pallasjärven taimenkanta on eri kantaa kuin ympäröivissä vesissä ja erilaistuminen on siten huomioitava hoitotoimenpiteissä. Pallasjärven taimen luokitellaan uhanalaisuusluokkaan silmälläpidettävä, johon taimenen alkuperäiset kannat sisävesissä yleensä kuuluvat. Tämä oli huomioitu jo aikaisemmin asettamalla Pallasjärven kalastukseen rajoituksia. Geneettinen selvitys osoitti, että Pallasjärven taimenkannan monimuotoisuus on laaja. Tulokset osoittavat, että taimenkanta ei ole uhattuna ja että vesialueeseen kohdistuneet pyynti- ja kalastusrajoitukset ovat olleet oikein mitoitettuja.

Kansallispuiston vesien tilaa seurataan suunnittelukaudella 2009–2019 Metsähallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Lapin ELY-keskuksen toimesta.

Lisätietoja:

2. korjattu painos julkaistiin vuonna 2011 (Sarja C 105).

Päivitetty 27.06.2012  
c86

Sähköinen julkaisu:

c86.pdf (4.6 MB )