Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Rantatalo Krista, Ylläsjärvi Jari
Metsähallitus , Vantaa , 2011

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 160
Ulkoasu: 110 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-446-898-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Pallas–Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005, kun Pallas–Ounastunturin kansallispuiston ja Ylläs–Aakenustunturin alueet yhdistettiin. Tällöin puiston pinta-alaksi tuli noin 102 000 hehtaaria, joten puisto on Suomen kolmanneksi suurin. Puisto on kävijämäärien perusteella Suomen suosituin kansallispuisto, sillä vuonna 2010 kävijöitä oli 436 000. Näistä kävijöistä vieraili puistossa talvella, marras-toukokuussa, 290 000 ja kesäkävijöitä oli 146 000. Kansallispuisto sijaitsee Lapin läänissä, tarkemmin Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella.

Puisto on luonnoltaan monimuotoinen ja pitää sisällään moniin eri suojeluohjelmiin kuuluvia alueita, esimerkiksi lehtojen-, soiden-, rantojen-, harjujen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmien. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosan maisemat ovat Tunturi-Lapille hyvin ominaisia. Etelämmäksi mentäessä puisto muuttuu boreaalisten metsien ja soiden tunturierämaaksi.

Kävijätutkimus toteutettiin 22.2.–22.10.2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen kävijärakennetta, kävijöitten harrastuksia alueella, käynnin alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä ja kävijöiden rahankäyttöä alueella. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää puiston hoidon ja käytön suunnittelun lisäksi alueen kehittämisessä. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008, ja luontomatkailusuunnitelma valmistui vuonna 2010.

Suurin haastateltavien ryhmä koostui 55–64-vuotiaista kävijöistä. Vastanneista 80 % oli käynyt alueella aiemminkin, viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin yhdeksän kertaa. Yleisimmin puistoon saavuttiin 2–5 hengen ryhmissä. Kävijöistä 94 % oli suomalaisia, joista valtaosa saapui Etelä-Suomesta. Puiston kävijät voidaan jakaa käynnin keston mukaan päiväkävijöihin, joita oli 77 % vastanneista, ja yöpyjiin (23 %).

Suosituimmat toiminnat puiston alueella koostuivat luonnon tarjoamista harrastusmahdollisuuksista, kuten murtomaahiihdosta, kävelystä, luonnon tarkkailusta, retkeilystä, eväsretkeilystä sekä luontovalokuvauksesta. Tärkeimpinä vierailusyinään kävijät pitivät maisemia ja luonnon kokemista sekä rentoutumista. Puiston suosituimpia vierailukohteita olivat Kesänki, Pallastunturin seutu, Kukastunturi, Lainio, Vuontiskeron seutu, Pyhäkero sekä Aakenustunturi. Palveluiden laatu arvioitiin suurimmaksi osaksi hyväksi, sillä keskiarvo asteikolla 1–5 vaihteli 3,6 ja 4,6 välillä. Kävijätyytyväisyysindeksiksi saatiin 4,15. Kävijät olivat tyytyväisiä palveluiden nykyiseen laatuun ja määrään.

Keskimäärin matkailijat arvioivat kuluttaneensa vierailunsa aikana 66 euroa. Kaikkiaan kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 30,6 miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutuksen laskettiin olevan 402 henkilötyövuotta.

Kävijätutkimuksen rinnalla kansallispuiston kävijämäärää tarkennettiin laskureiden avulla ja haastateltavilta selvitettiin kulkureitit, joita he kyseisen viikon aikana käyttivät puiston alueella.

Päivitetty 15.10.2012  
b160

Sähköinen julkaisu:

b160.pdf (4.8 MB )