Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pello-Ylitornion alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Niku Kalervo, Huusko Mauri, Kuuva Teuvo, Moilanen Helena, Ollila Tuomo, Prokkola Antti, Karvonen Lauri

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1999

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 63 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-115-3

Tiivistelmä:

Alueeseen kuuluu Pellon ja Ylitornion kuntien yhtenäiset valtion maat (poislukien ns. Kienajan alue) kokonaispinta-alan ollessa 110 356 ha. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Länsi-Lapin vaara-alueeseen. Topografialtaan maaston korkeus vaihtelee 80 - 325 m mpy. Metsät ovat osaksi metsäpalon jälkeen syntyneitä 50-80-vuotiaita männiköitä etelänpuoleisen osan ollessa hieman iäkkäämpää. Osa metsistä on taimikkovaiheessa. Alueeseen kuuluu myös perustettavia vanhojen metsien suojelualueita 5 761 ha.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla kerättiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joista maastossa mitattiin niiden kuolleen puun määrä ja niiden avainbiotooppia osoittavat rakennepiirteet. Yhteensä maastossa mitattiin 396 kuviota (2 103 ha), joka on 3,1 % metsämaan ja 2,1 % koko maapinta-alasta. Lisäksi käytiin läpi alueen riista- ja maisemakohteet sekä alueen vanhojen metsien inventointitiedot.

Suunnitelma-alueen suojelumetsien kokonaispinta-ala on 13 161 ha, eli 13,1 % koko maapinta-alasta. Vanhoiksi metsiksi (yli 140 v.) luokiteltuja metsiä tästä on 3 060 ha (4,6 % metsämaan pinta-alasta). Talousmetsiin luokiteltiin maastomittausten perusteella avainbiotooppeja yhteensä 1468 ha (1,5 %). Metsämaata tästä on 847 ha (1,4 % metsämaan pinta-alasta). Runsaimmin avainbiotoopeiksi luokiteltiin purojen varsia, kallio- ja jyrkännealueita sekä aarnimetsiköitä. Alueelle laadittiin ekologiset käytävät yhdistämään arvokkaimmat alueet. Käytävien kokonaispinta-ala on 990 ha (0,8 %), josta metsämaata 644 ha (1,3 %).

Suunnitelmaan sisältyy ASIO-malliin perustuva metsien luontaista dynamiikkaa koskeva tarkastelu. Alueen metsä- ja kitumaiden arvioitiin jakaantuvan ASIO-mallin luokkiin siten, että A-luokkaa on 3 %, S-luokkaa 24 %, I-luokkaa 63 % ja O-luokkaa 10 %. Luokituksen avulla pyrittiin vertailemaan metsien teoreettista puulaji- ja ikärakennetta nykytilanteeseen. Vertailun perusteella asetettiin tavoitteet mm. eri puulajien osuuksiksi. Koivuvaltaisten metsien osuudeksi asetettiin noin 10 % (20 ha/v.) sekä vanhojen metsien osuudeksi 7 % (4 685 ha) metsämaasta ja vuosittaiseksi kulotuspinta-alaksi 40 ha/kolme vuotta. Luontaisen metsäpalodynamiikan avulla on myös esitetty yleiset metsänkäsittelymallit metsäpaloherkkyydeltään erilaisille kasvupaikoille. Metsienkäsittelyyn liittyy oleellisena osana myös säästöpuuston jättäminen. Metsienkäsittelyssä tavoitteiksi otettiin lehtipuuston sekä kuolleen ja palaneen puun lisääminen.

Tulevat vanhojen metsien suojelualueet ja alueen muut luontokohteet muodostavat alueelle populaatioekologisen rakenteen, jonka avulla pyritään säilyttämään vanhojen metsien lajiston ydinpopulaatiot sekä myös asuttamaan alueen muut potentiaaliset elinympäristöt. Tätä oletusta ei kuitenkaan ole suunnitelmassa testattu.

Suunnitelman vaikutukset käyttöpuusuunnitteeseen on laskettu MELA-ohjelman avulla. Ensimmäisen 20 vuoden aikana uusien suojelualueiden, erityiskohteiden sekä suunnitelman tavoitteiden hakkuita vähentävä vaikutus on yhteensä noin 10 %. Tämän jälkeen vaikutukset häviävät, koska nuorten ikäluokkien varttuminen tuo mukanaan runsaasti vaihtoehtoisia hakkuukohteita ja näin kompensoivat erityiskohteisiin sitoutuneen puuston.

Päivitetty 11.09.2012
Pello Ylitornio alue ekologinen suunnitelma

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset