Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Perämeren kansallispuiston Ailinpietin kämpän restaurointi


Tekijä: Pihkala Antti

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1995

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 38


Ulkoasu: 40 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 951-53-0182-3 (painettu)

Tiivistelmä:

Perämeren kansallispuiston Selkäsarven saaressa on Metsähallituksen hallussa Ailinpietin vanha kalastuskämppä, jonka rakennusajankohdaksi on arvioitu 1860-luku. Selkäsarveen syntyi 1800-luvun alussa kalastajakylä, jossa vielä 1930-1940-luvuilla oli runsaasti rakennuksia: kämppiä, suolaushuoneita eli lasmarkkeja ja sauna. Näistä vain muutama on jäljellä, Ailinpietin rakenteiltaan alkuperäisimpänä.

Kun Ailinpieti tuli 1990-luvun alussa valtion omistukseen, Metsähallitus esitti sen suojelemista ainutlaatuisena kalakämppäperinteen edustajana. Rakennus suojeltiin v.1994 ympäristöministeriön päätöksellä. Päätös perustuu asetukseen valtion omistamien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta.

Ailinpieti restauroitiin vuonna 1994 arkkitehtitoimisto Antti Pihkalan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Julkaisu on raportti arkkitehtitoimiston tekemästä kuntoselvityksestä, entistämissuunnitelmasta ja restauroinnin toteutuksesta ja se on tarkoitettu avuksi sekä Perämeren kansallispuiston rakennusten että Metsähallituksen muun vanhan rakennuskannan suunnittelussa.

Ailinpieti on yksihuoneinen, hirsirakenteinen kalastajan asumus, jonka ovisuunurkassa on ollut liuskekivistä muurattu takka eli piisi. Restauroinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota perinteiseen rakennustapaan ja alkuperäisten rakennusosien säilyttämiseen. Kämppää täydennettiin lautarakenteisella eteisellä ja sivuliiterillä, jotka olivat alun perin kuuluneet Ailinpietiin mutta hävinneet vuosien kuluessa. Kunnostustyön erikoispiirteitä olivat kohteen hankala sijainti saaressa, minne kaikki työssä tarvittava oli tuotava mukana, sekä se, ettei rakennuksesta ollut kirjallisia tietoja, vaan tärkeimpänä tietolähteenä olivat rakennus itse ja muiden saarella asuneiden haastattelut.

Päivitetty 15.03.2017
a38

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset