Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pesiön alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Holappa Ari, Vehmaa Päivi, Humalamäki Mirja, Tauriainen Ilmari, Vainio Matti, Jäntti Risto

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1999

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 63 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-134-x

Tiivistelmä:

Pesiön alue-ekologisen suunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa talousmetsäalueella metsien eri käyttömuodot ja luonnon kannalta merkittävimmät elinympäristöt. Näiden tietojen avulla pyrittiin muodostamaan alueelle ekologinen verkosto tur-vaamaan alueen eläin- ja kasvilajiston monimuotoisuus, populaatioiden elinvoimaisuus sekä alueen asukkaiden viihtyvyys.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla saatiin tiedot mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Maastossa näiltä alueilta mitattiin kuolleen puun määrä sekä tehtiin havaintoja eläin- ja kasvilajistosta. Lisäksi käytiin läpi alueen vanhojen metsien inventointiprosessissa suojelun ulkopuolelle jääneiden alueiden tiedot.

Pesiön suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen kunnan länsiosassa kokonaispinta-alan ollessa n. 57 900 ha. Alue jakautuu Hyrynsalmen reitin, Kiantajärven reitin, Vuokkijärven reitin ja Korpijoen vesistöalueisiin. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Pesiön alue kuuluu keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjois-Karjala-Kainuu lohkoon. Alueella on ennestään lakisääteisenä suojelualueena Huurunvaaran lehto, joka sisältyy nyt saman nimiseen vanhojen metsien suojeluohjelmassa olevaan kohteeseen. Muita mainitussa ohjelmassa olevia kohteita ovat Hiienvaara, Julma, Louhensuo ja Saarijärvi. Näiden lisäksi Natura-esitykseen kuuluvat Isosuo ja Iso Kukkosuo sekä Itäjärvi.

Suunnittelualueen metsämaiden kokonaispinta-ala on n. 34 000 ha ja puuston määrä 2,3 milj. m3. Metsämaiden pinta-alasta on 95 % talous- ja virkistysmetsiä ja 5 % suojelumetsiä. Koko alueella mänty- ja mäntysekametsien osuus on 80 %. Vanhoja, yli 135 vuotiaita metsiä alueen metsämaalla on 5 905 ha (18 %), joista 78 % on talous- ja virkistysmetsissä. Suurimpana kasvillisuustyyppinä metsämaalla ovat kuivahkot kankaat (61 %).

Lahopuumittauksia tehtiin yhteensä 250 kuviolta (1 600 ha), joka on 4,8 % alueen metsämaan pinta-alasta. Ekologisten käytävien pinta-ala talous- ja virkistysmetsien metsämaalla on 373 ha (1,2 %). Aarniometsiksi luokiteltiin talous- ja virkistysmetsien metsämaasta yhteensä 579 ha (1,8 %), josta yli 135-vuotiasta metsää on 447 ha. Luontokohteita paikkatietojärjestelmään merkittiin yhteensä 683 ha metsämaata (2 % metsämaan alasta). Erityiskohteista maisema- ja riista-alueita merkittiin yhteensä n. 3 500 ha (10,4 % metsämaan pinta-alasta).

Suunnittelualueen suojelualueet, suojeluohjelmien kohteet ja arvokkaat luontokohteet ovat pääosin erillään toisistaan. Lisäksi yksityismaat pilkkovat aluetta. Näistä syistä johtuen käytäväverkosto jää suppeaksi. Pohjoisosasta on muodostettu yhteys Näljängän ja Tormuan suunnittelualueisiin.

Hakkuutoiminnan ulkopuolella oleva puusto (120 000 m3) Pesiön suunnittelualueella pienentää Metsähallituksen välitöntä työntarjontaa puunkorjuu- ja metsänhoitotöissä luonnonvara-suunnitelmaan verrattuna keskimäärin 4 000 m3/v ja 2 henkilötyövuotta seuraavien 30 vuoden aikana. Vastaavasti Metsähallituksen liikevaihtoa luontokohteiden määrä pienentää n. 1,1 milj. mk vuosittain.

Luonto- ja virkistysarvojensa puolesta Pesiön suunnittelualue ei kuulu koko Kainuuta tarkasteltaessa painopistealueisiin. Virkistyskäyttö painottuu alueen eteläosiin.

Päivitetty 11.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset