Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pihlajaveden linnusto vuonna 2006


Tekijä: Yrjölä Rauno, Tanskanen Antti, Sarvanne Hannu

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2007

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 168


Ulkoasu: 46 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-446-565-6 (pdf)

Tiivistelmä:

Pihlajaveden Natura-alueen linnusto selvitettiin kesällä 2006 osana Euroopan unionin rahoittamaa hanketta BIRD – Wetlands, nature reserves and cultural landscapes for rural development. Selvitykseen kuului vesi- ja lokkilintujen laskentoja Pihlajaveden Natura-alueella venelaskentana, viiden seuranta-alueen tarkempi kartoitus sekä maalintujen linjalaskentoja suurimmilla saarilla.

Linjalaskennat tehtiin lintujen pesimäkauden aikana 5.–8.6. Laskennat tehtiin auringonnousua seuraavien viiden kuuden tunnin aikana. Linjan pituudesta ja sijainnista riippuen yksi laskija laski noin 2–5 km linjaa aamussa. Linjalaskennassa kuljetaan maastossa ennalta määrättyä reittiä, nk. linjaa pitkin.

Pihlajaveden maalinnuston kokonaistiheys oli 97,2 paria/km2, kun se koko Etelä-Savossa on keskimäärin 175–225 paria/km2. Runsaimmat lajit ovat metsän yleislintuja, jotka viihtyvät monenlaisilla biotoopeilla. Näitä ovat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen.

Pihlajaveden vesi- ja lokkilinnusto selvitettiin venelaskentojen sekä pesä- ja poikaslaskentojen avulla. Vesilintujen kiertolaskennassa kuljetaan veneellä ennalta suunniteltu reitti. Vesilintujen kiertolaskentoja tehtiin Pihlajavedellä 21.–23.5., 5.–8.6. sekä 18.–20.6. Vuonna 2006 lasketun reitin kokonaispituus oli 226 km.

Vesi- ja lokkilintujen poikastuottoa arvioitiin viideltä seuranta-alueelta, joiden yhteispinta-ala oli noin 49 km2 (saarten maa-alueet mukana). Näiltä alueilta pyrittiin laskemaan pesät, munamäärät ja poikasten määrä ja arvioimaan poikastuottoa paria kohti. Seuranta-alueilla tehtiin laskennat vesilintulaskentojen yhteydessä 21.–23.5., 5.–8.6. ja 18.–20.6. sekä 7.–8.7. ja 19.–20.7. Pesälaskennoissa luodolle noustiin ja pesät, munat tai poikaset laskettiin. Luodoille ei noustu, mikäli sen arveltiin aiheuttavan pesintöjen hylkäämisen vaaran (pesintäkauden alussa tai kylmällä säällä). Kesäkuun 2006 alussa oli hyvin kylmää eikä luodoille yleensä noustu. Kesäkuun lopussa ja heinäkuussa oli helteisen lämmintä, ja pesälaskennoissa luodoilla viivyttiin mahdollisimman vähän.

Lokkilintujen kokonaiskannat olivat Pihlajavedellä vuonna 2006 korkeammat kuin Linnasaaressa vuonna 2005, mutta tiheydet alemmat. Lajien tiheydet vastaavat Etelä-Suomen suurjärvien keskimääräistä tiheyttä.

Lokkilintujen poikastuotto sen sijaan oli Pihlajavedellä vuonna 2006 selvästi korkeampi kuin Linnansaaressa vuonna 2005. Kesän 2006 perusteella varislintujen ja sään yhdessä aiheuttamat pesätappiot vaikuttavat merkittävämmin poikastuottoon kuin ihmisten aiheuttama häirintä. Ainakin vuonna 2006 ihmisen aiheuttama häirintä oli Pihlajavedellä melko vähäistä. Alueen tulenteko- ja leiriytymispaikat ovat saarilla, joilla ei juuri pesi vesi- tai lokkilintuja.

Päivitetty 15.06.2012