Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pihlajaveden linnusto - Suojelu ja seuranta


Tekijä: Koskimies Pertti

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2001

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 128


Ulkoasu: 101 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-317-2 (painettu)

Tiivistelmä:

Pihlajavesi on noin 460 neliökilometrin laajuinen kirkasvetinen järvialue Savonlinnan eteläpuolella. Se on osa Saimaata ja edustaa monipuolisesti Järvi-Suomen luontoa. Tässä perusselvityksessä esitellään Pihlajaveden linnuston koostumusta, suojelua ja seurantaa. Vesi-, lokki-, ranta- ja metsälintuja laskettiin erilaisissa elinympäristöissä ympäri Pihlajavettä osana EU:n rahoittamaa Life-Pihlajavesi-projektia v. 1996–1997.

Pihlajaveden alueella pesii säännöllisesti 182 lintulajia, joista 61 elää vesillä ja rannoilla ja 48 metsissä. Vesilintuja Pihlajavedellä pesii arviolta 1 800–2 800 paria. Viidesosa pareista on telkkiä (400–600), seitsemäsosa iso- (250–350) ja tukkakoskeloita (200–300). Myös härkälintu (150–200) ja kuikka (100–150 paria) ovat alueella runsaslukuisia. Vesilinnuston kokonaistiheys on viiden parin luokkaa neliökilometriä kohti.

Lokit ja tiirat keskittyvät muutamille kymmenille tärkeimmille luodoille. Pihlajaveden kalalokkikannaksi arvioitiin 430–590 paria. Kalatiiroja pesinee 225–310, harmaalokkeja 185–290, naurulokkeja 130–235 ja selkälokkeja 57–95 paria. Rantalinnuista runsaimpia ovat västäräkki ja rantasipi.

Pihlajaveden ja lähirantojen linjalaskennoissa tavattiin 75 lintulajia, joista peippo, pajulintu, punarinta, metsäkirvinen ja vihervarpunen olivat runsaimmat. Metsien keskimääräinen lintutiheys on 200–300 parin luokkaa neliökilometrillä, ja kokonaiskanta arvioitiin 200 000–300 000 pariksi.

Pihlajaveden yli muuttaa nelisenkymmentä sellaista lintulajia, jotka eivät pesi lähiseudulla, mukaan lukien satoja tuhansia arktisia hanhia, sorsia ja kahlaajia.

Suomessa tai Euroopassa uhanalaisista lajeista Pihlajaveden merkittävimpiä pesimälintuja ovat mm. kuikka, kalasääski, ruisrääkkä, selkälokki, kehrääjä ja valkoselkätikka. Näiden ja muiden erityistä suojelua vaativien lajien esiintymisen perusteella rajattiin tärkeimmät luotoryhmät sekä vesi- ja ranta-alueet, jotka olisi suojeltava pesimälinnuston suojeluarvon ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelu edellyttäisi myös pesimälinnuston seurantaa, josta työssä laadittiin yksityiskohtainen ehdotus.

Päivitetty 15.03.2017
a128

Sähköinen julkaisu:

a128.pdf (5.3 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset