Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2005


Tekijä: Kettunen Anna

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2007

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 85


Ulkoasu: 37 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-562-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto Satakunnassa Kokemäenjoen varrella on tunnettu erityisesti monipuolisesta lintulajistostaan ja on suosittu lintuharrastajien käyntikohde. Kokonaispinta-alaltaan 27 km²:n suuruisen kansallispuiston muodostavat 450 hehtaarin kokoinen rehevä ja matala Puurijärvi sekä viisi eri suota. Virkistyskäyttöä ajatellen alue soveltuu ainoastaan päiväretkeilyyn.

Loppukevään ja kesän 2005 aikana Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa tehtiin kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakennetta, virkistyskäyntien alueellista ja ajallista jakautumista, kävijätyytyväisyyttä ja käyntiin liittyviä harrastuksia. Kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoitoa suunniteltaessa ja palveluvarustusta kehitettäessä. Uuden hoito- ja käyttösuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2008 kuluessa.

Maastossa lomakekyselynä toteutettuun tutkimukseen saatiin 138 vastausta, joista 60 % oli miehiltä ja 40 % naisilta. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta. Yleisimmin liikuttiin yksin tai perheenjäsenten kanssa pienissä seurueissa. Kävijöistä noin puolet oli tullut kansallispuistoon lähialueen kunnista ja lähes kaikki muut eteläisestä Suomesta. Käynnit painottuivat aamuun ja keskipäivään, ja keskimäärin käyntikerta oli kahden ja puolen tunnin mittainen. Peräti 80 % kyselyyn vastanneista oli käynyt kansallispuistossa aiemminkin.

Lähes kaikki vastaajat kävivät Puurijärven lintutornilla ja noin puolet Isosuon lintutornilla. Yleisimmät harrastukset olivat luonnon tarkkailu ja lintuharrastus, joista jälkimmäisen nimesi tärkeimmäksi harrastuksekseen puolet vastaajista.

Eri asioiden tärkeyttä kysyttäessä merkittävimmiksi virkistysmotiiveiksi osoittautuivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen, joita yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta piti itselleen tärkeinä. Harrastusmahdollisuudet ja luonto täyttivät hyvin vastaajien odotukset. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat jätehuollon järjestelyt ja polkureitistö. Kokonaisuudessaan alueeseen ja sen rakenteisiin oltiin tyytyväisiä.

Lisätietoja:

Uusin kävijätutkimus on tehty vuonna 2011 (Sarja B 164).

Päivitetty 26.06.2012
b85

Sähköinen julkaisu:

b85.pdf (1.1 MB)