Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pyhännän alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Rissanen Kalervo, Hirvonen Reijo, Mahosenaho Juhani, Ollila Heikki

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 13


Ulkoasu: 71 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1239-1670

ISBN: 952-446-042-4

Tiivistelmä:

Alue-ekologinen suunnitelma on metsätalouden suunnittelun apuväline, jonka avulla pyritään turvaamaan metsien monimuotoisuuden säilyminen sekä sovittamaan yhteen metsien ja metsäluonnon erilaisia käyttömuotoja. Tavoitteena on metsien talous- ja virkistyskäytön ohjaaminen siten, että alueella luontaisesti esiintyvien eliölajien säilyminen ja leviämismahdollisuudet turvataan. Alue-ekologinen suunnittelu onkin käytännössä laajan, mielellään yhtenäisen metsäalueen ekologinen kokonaistarkastelu, missä otetaan huomioon talous- ja työllisyysnäkökohtien lisäksi alueelle tyypiiliset luontoarvot ja luonnon erityispiirteet, alueen metsien luontainen dynamiikka sekä metsien virkistyskäyttö.

Pyhännän alue-ekologinen suunnitelma-alue sijaitsee Oulun läänissä Pyhännän kunnan itäosassa ja sen kokonaispinta-ala on noin 22700 hehtaaria. Pyhännän suunnitelma on Metsähallituksen metsätalouden Pohjanmaan alueen ensimmäinen alue-ekologinen suunnitelma ja se on laadittu rinnan koko suunnittelun organisoinnin ja suunnittelujärjestelmän kehittämisen kanssa Pohjanmaan alueella. Työn tuloksena on Pyhännän suunnitelman lisäksi saatu runsaasti tietoa ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää parhaillaan käynnissä olevien muiden Pohjanmaan alueen alue-ekologisten suunnitelmien laadinnassa.

Eräs suunnittelun kannalta keskeinen asia on Pyhännän alueen vanhojen ja erityisesti vanhojen kuusi- ja lehtipuumetsien vähäinen määrä sekä pienten jokien ja purojen runsaus. Suunnitemassa pääosa luonnonsuojelualueita tai muita arvokkaita luontokohteita yhdistävistä ekologisista käytävistä on sijoitettu joki- ja purouomien varsille. Kun lähes kaikki käytävämetsät jäävät kehittymään luontaisesti, muotoutuu vesistöjen lähelle vähitellen runsaasti lahopuuta sisältäviä kuusi- ja lehtipuuvaltaisia vanhoja metsiä, mikä vastaa hyvin luonnonmetsien metsikkökuvaa. Näiden käytävämetsien määrä yhdessä metsätalouskäytön ulkopuolella jäävän metsikkökuvaltaan samankaltaisen Itämäen alueen kanssa täydentää hyvin määrältään riittäviä, mutta laatujakautumaltaan hiukan yksipuolisia lakisääteisiä luonnonsuojelualueita.

Suunnitelma-alueen metsät ovat tällä hetkellä metsien käyttöhistoriasta johtuen ylikorostetun mäntyvaltaisia. Toinen suunnitelman keskeinen tavoite onkin puulajisuhteiden kehittäminen lähemmäksi luonnonmetsissä vallinnutta tilannetta lisäämällä lehtipuiden ja kuusen osuutta sekä talouskäytössä että talouskäytön ulkopuolella olevissa metsissä.

Suunnitelman talous ja työllisyysvaikutukset ovat vanhojen metsien nykyisen osuuden säilyttämisen ja mahdollisimman nopean lisäämisen vuoksi suurimmillaan parin ensimmäisen 10-vuotisjakson aikana. Ero metsätalouden nettotulojen teoreettisen maksimointivaihtoehdon ja alue-ekologiavaihtoehdon antamien tulojen välillä on suunnitelmakauden alussa noin 40 prosenttia, mutta supistuu talouskäytössä olevien metsien hyvän ikäluokkajakautuman ja metsien voimakkaasti lisääntyvän kasvun ansiosta keskimäärin noin 10 prosenttiin parinkymmenen vuoden sisällä ja pysyy samalla tasolla suunnitelmakauden loppuun saakka. Työllisyysvaikutusten osalta tilanne on lähes sama: alkuvaiheen noin 25 prosentin ero supistuu jo kolmannella 10-vuotisjaksolla noin 10 prosenttiin. Metsätalouden todelliset työpaikkamenetykset onkin mahdollista korvata esimerkiksi luontomatkailuun syntyvillä uusilla työpaikoilla.

Päivitetty 12.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 10 €

Tiedustelut ja tilaukset