Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008


Tekijä: von Boehm Aino

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2010

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130


Ulkoasu: 59 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-765-0 (pdf)

Tiivistelmä:

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Päijät-Hämeessä eteläisellä Päijänteellä, Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen kunnissa. Noin viisikymmentä saarta ja luotoa käsittävän järvipuiston saarissa on rantaviivaa yhteensä noin 80 kilometriä ja pinta-alaa 14 km2.

Kansallispuisto muodostaa maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka säilyttäminen on yksi suojelun päätavoitteista. Saaristo on geologialtaan ja maisemaltaan kaksijakoinen; osa saarista on pitkittäisharjujaksoihin kuuluvia hiekkarantaisia harjusaaria, osa Päijänteen seudulle tyypillisiä kallio- ja moreenisaaria. Puiston tunnetuimmat kohteet ovat maamme suurimpiin ja komeimpiin harjusaariin lukeutuva Kelvenne ja harjusaarten jonosta muodostunut Pulkkilanharju.

Päijänteen kansallispuistossa toteutettiin kesällä 2008 kävijätutkimus, jonka avulla selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä ja virkistyskävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Samassa yhteydessä selvitettiin alueen kävijämääriä. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä palvelutarjonnan kehittämisessä.

Suosituimmat vierailukohteet olivat Kelventeen saari ja Pulkkilanharju. Puiston kävijäkunta voidaan jakaa karkeasti autolla liikkuviin Pulkkilanharjun kävijöihin ja veneilijöihin, jotka vierailevat puiston saarissa ja ympäröivillä vesialueilla. Tärkeimmät syyt puistossa vierailuun olivat maisemista ja luonnosta nauttiminen, rentoutuminen sekä yhdessäolo oman seurueen kanssa. Saariin tultiin useimmiten kävelemään, tarkkailemaan luontoa, uimaan ja ottamaan aurinkoa sekä eväsretkelle.

Vuonna 2008 Päijänteen kansallispuistoon tehtiin noin 14 300 käyntiä. Kävijöistä lähes kaksi kolmasosaa oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät alueella keskimäärin vajaat kolme tuntia. Hajonta oli kuitenkin suurta: osa pysähtyi vain pikaisesti tauolle Pulkkilanharjulle, osa retkeili puiston saarilla lähes koko päivän. Yöpyjät viipyivät alueella keskimäärin noin viisi ja puoli vuorokautta ja yöpyivät useimmiten omassa veneessään. Suurin osa kävijöistä (83 %) on käynyt alueella aiemminkin ja vierailee siellä säännöllisesti, useamman kerran vuodessa.

Pääsääntöisesti kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin oltiin tyytyväisiä. Parannusta toivottiin käymälöihin sekä yrittäjien tuottamiin palveluiden ja venekuljetusten laatuun ja määrään. Kävijöiden mielestä kauniit maisemat ja monipuolinen luonto olivat puiston tärkeimmät vetovoimatekijät.

Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2008 oli 0,52 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 6 henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden, joille Päijänteen kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde, tulovaikutukset ovat tästä 0,27 milj. € ja työllisyysvaikutukset 3 htv. Kotimaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin 67 € / käynti ja paikalliset kävijät 64 € / käynti.

Päivitetty 25.06.2012
b130

Sähköinen julkaisu:

b130.pdf (1.1 MB)