Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Päijänteen kansallispuiston virkistyskäyttö


Tekijä: Ylhäisi Jussi, Nironen Markku

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1996

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 61


Ulkoasu: 69 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 951-53-0934-4 (painettu)

Tiivistelmä:

Julkaisussa selvitetään vuoden 1994 kesällä tehdyn haastattelututkimuksen ja liikennelaskennan tuloksia sekä kesinä 1992 ja 1993 tehdyn virkistyskäytön jälkien kartoituksen tuloksia. Selvitykset rajoittuvat ainoastaan kansallispuistojen saariin; Pulkkilanharju ei kuulu tutkimusten piiriin. Johtopäätöksissä esitetään suositukset maihinnousurajoituksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista kävijöihin.

Tutkimuksessa haastateltiin 195 kansallispuiston kävijää. Haastatteluaineisto ryhmiteltiin kävijöiden taustatietoja selvittävään kävijäprofiiliosaan, kävijöiden käyttäytymistä selvittävään osaan, kävijöiden mielipiteet -osaan sekä kävijöiden toiveet ja parannusehdotukset -osaan. Tuloksia vertaillaan myös aiempiin kansallispuistoissa tehtyihin kävijäselvityksiin.

Päijänteen kansallispuiston kävijät osoittautuivat ahkeriksi puiston käyttäjiksi. Peräti yli puolet vierailijoista kävi puistossa yli 5 kertaa vuodessa, ja ainoastaan 10 prosenttia oli ensikertalaisia. Kävijöistä lähes kaikki yöpyivät kansallispuistossa. Keskiarvokävijä vietti puistossa lähes 5 vuorokautta. Lähes kaikki yöpyivät omassa veneessään. Yöpymistapojen muutos 20 vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen on melko täydellinen. Kävijäkunnan käyttäytyminen näkyy myös haastattelun tuloksissa: kansallispuiston tärkeimmäksi tehtäväksi ilmoitettiin useimmin virkistysalueiden tarjonta kansalaisille.

Liikennelaskenta tehtiin 35 päivänä. Liikennelaskennan ja haastattelujen perusteella kansallispuiston saarissa vietetään arviolta 20 000 kävijävuorokautta kesässä, mikä on paljon alueen kokoon nähden. Kansallispuiston saariin ei ole julkista liikennettä.

Virkistyskäyttöä kartoittaessa havainnoitiin maaston kuluneisuutta, polkuja, nuotio-, sauna- ja muita rakennelmia. Leiriytymiskäytössä olleet kohteet jaettiin vakituisiin ja satunnaisiin leiripaikkoihin ja tilapäisiin nuotiopaikkoihin.

Päivitetty 17.10.2013
a61

Sähköinen julkaisu:

a61.pdf (2.7 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset