Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Rokuan kansallispuiston ja valtion omistamien Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 37


Ulkoasu: 60 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 978-952-446-600-4 (painettu), 978-952-446-601-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma koskee valtion omistamia alueita Rokuan Natura 2000 -alueella, joka sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa Oulu–Kajaani-valtatien eteläpuolella. Natura-alueeseen sisältyvät Rokuan kansallispuisto, Rokuan järvien rantojensuojeluohjelmakohde ja Rokuanvaaran harjujensuojeluohjelmakohde. Rokua on yksi Oulun läänin merkittävimmistä matkailukeskuksista.

Rokuan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 tarkoituksena säilyttää osa geomorfologisesti ainutlaatuista harju- ja dyynimuodostumaa sekä suojella luonnontilaisia jäkäläkankaita. Rokuan alueen arvokkaimpia elinympäristöjä ovat vanhat luonnonmetsät ja harjumetsä-luontotyyppiin kuuluvat, dyynien ja suppien etelärinteillä sijaitsevat paisterinteet, joilla esiintyy uhanalaista kasvi- ja hyönteislajistoa. Alueelta on löydetty 10 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Suunnittelualueella on myös huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys, koska sen kautta kulkee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi lukeutuva Keisarintie. Käyttömuodoista tärkeimpiä ovat patikointi, hiihto, kalastus, marjastus ja sienestys.

Suunnitelmassa esitetään Rokuan kansallispuiston laajentamista siten, että puistoon sisällytetään kaikki Natura-alueella sijaitsevat luontopalvelujen hallinnassa olevat alueet vaihtomaapalstaa lukuun ottamatta. Puiston pinta-alaksi tulisi silloin 1 275 hehtaaria. Esityksen mukaisessa kansallispuistossa olisi neljä virkistysvyöhykettä, yhteispinta-alaltaan 292 ha. Puiston eteläreunassa kulkeva Keisarintie on kulttuurivyöhykettä ja loput 980 ha syrjävyöhykettä.

Tavoitteena on lisätä luonnonmetsien pinta-alaa ja parantaa niiden edustavuutta ennallistamisen avulla. Paisterinteet tarvitsevat hoitoa umpeenkasvun estämiseksi ja tapahtuneen umpeenkasvun haittojen vähentämiseksi. Palveluvarustusta parannetaan mm. Pitkäjärvellä, Pookivaaralla ja Kirvesjärvellä. Retkeilyreitistöä kehitetään, reittiopastusta selkeytetään ja opastusaineistoa lisätään ja monipuolistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään Rokuan herkästi kuluvan maaperän ja kasvillisuuden suojelemiseen. Tavoitteena on myös kehittää matkailun edellytyksiä ja edistää luonnon käyttömahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti.

Päivitetty 17.10.2013
c37

Sähköinen julkaisu:

c37-liitteet.pdf (2 MB)
c37_teksti.pdf (5.9 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 15 €

Tiedustelut ja tilaukset