Ruunaan retkeilyalueen kävijät ja paikallistaloudelliset vaikutukset

Eisto Ilkka
Metsähallitus , Vantaa , 2003

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 143
Ulkoasu: 75 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 952-446-382-2 (painettu)

Tiivistelmä:

Ruunaan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä vuonna 2000 toteutettu tutkimus on osa Metsähallituksen valtakunnallista virkistys- ja retkeilyalueiden kävijäseurantaa. Tutkimuksen avulla selvitettiin kävijöiden perustiedot sekä mielipiteet alueen rakenteista ja palveluista. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin retkeilyalueen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Retkeilyalueen kesäkauden toimintoihin kohdistuvaan kyselyyn vastasi 373 henkilöä. Lisäksi alueen taloudellisten vaikutusten arviointia varten haastateltiin Ruunaan alueella toimivia yrittäjiä sekä muita lieksalaisia elinkeinonharjoittajia.

Ruunaan alueeseen on totuttu liittämään mielikuva kalastajien ja koskenlaskuturistien suosimasta käyntikohteesta. Käsillä olevan tutkimuksen tulokset monipuolistavat tätä kuvaa tuomalla esille myös perhematkailun näkökulman. Kesäaikaan Ruunaalla käy useita erilaisia kävijäryhmiä, joissa jäsenten käyntimotiivit voivat poiketa toisistaan suuresti.

Retkeilyalueelle on vuosien kuluessa muodostunut kaksijakoinen rooli. Yhtäältä siitä on muodostunut jo alueellisestikin merkittävä luontomatkailukohde, mutta lisäksi se on myös monen lieksalaisen tärkeä lähivirkistyskohde. Valtaosa kävijöistä asuu kuitenkin vakituisesti joko Helsingin-Lahden tai Joensuun-Kuopion alueella ja käy Ruunaalla satunnaisesti.

Käsillä olevan tutkimuksen tulokset ovat yleistasolla samansuuntaisia kuin monien viime vuosina toteutettujen Metsähallituksen hallinnassa oleviin kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin kohdistuneiden tutkimusten tulokset. Retkeilyalueen luonto siihen liittyvine tekijöineen nousee useimmissa tutkimuksissa keskeisimmäksi käynnin taustalla vaikuttavaksi tekijäksi. Ruunaalla kyselyyn vastanneet kävijät arvioivat alueen luonnonolot, palvelut ja rakenteet hyviksi tai kiitettäviksi.

Kävijöiden näkökulmasta eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on Ruunaan retkeilyalueella onnistunut hyvin. Tulevaisuudessa alueen kehittämisen kannalta keskeiseksi muodostunee kuitenkin kysymys siitä, miten matkailun, metsätalouden ja luonnon virkistyskäytön yhteensovittamiselle onnistutaan löytämään myös alueen monipuolisen ympärivuotisen käytön ja kehittämisen mahdollistavia ratkaisuja.

Retkeilyalueen toiminnoissa työllistyy lähes 60 henkilöä, mikä vastaa noin 30 htv:n ympärivuotista työpanosta. Vaikka retkeilyalueen myötä syntyneet työpaikat ja ansiomahdollisuudet ylittävät alueen perustamista edeltäneissä arvioissa esitetyt metsätalouden työpaikkamenetykset, voi niiden ongelmana pitää kausiluontoisuutta.

Tutkimuksessa retkeilyalueen paikallistaloudellisista vaikutuksista oli mahdollista muodostaa suuntaa-antava kuva. Esitetyt laskelmat perustuvat arvioon sulan maan aikaan tehtävistä 60 000 käynnistä. Kävijät käyttävät Lieksan talousalueella Ruunaalla vierailunsa aikana keskimäärin (mediaani) n. 50 euroa Tämän perusteella Lieksan alueelle arvioidaan kohdistuvan noin 2,5-3,5 milj. euron välittömät tulovaikutukset.

Päivitetty 17.10.2013  
a143

Sähköinen julkaisu:

a143.pdf (660 KB )

Saatavissa painettuna

Hinta: 0.00 €

Tiedustelut ja tilaukset