Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009


Tekijä: Ahtiainen Tanja

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2011

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158


Ulkoasu: 60 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-895-4 (pdf)

Tiivistelmä:

Ruunaan retkeilyalue ja luonnonsuojelualue sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Lieksan kaupungin alueella. Lieksanjoen varrelle syntynyt retkeilyalue on perustettu vuonna 1987. Sen pinta-ala on 31 km², josta on vettä 6 km². Retkeilyalueen ja Venäjän rajan väliin sijoittuvan vuonna 1991 perustetun luonnonsuojelualueen pinta-ala on 73 km².

Ruunaan alueen maisemaa leimaava Lieksanjoki koostuu noin 17,5 km pitkästä vesistöalueesta, johon kuuluu järviä, virtaavaa vettä ja kuusi koskea. Ruunaan retkeilyreitit ovat osa Karhunpolkua ja liittyvät samalla myös Karjalan Kierrokseen. Vaihteleva luonto vesialueineen tarjoaa retkeilijälle monipuolisen virkistysympäristön. Alueen eläimistö on runsas ja vaihteleva.

Kävijätutkimuksen tarkoituksena on selvittää Ruunaan vierailijoiden kävijärakennetta, virkistysmotivaatioita, tyytyväisyyttä alueeseen ja sen palveluihin sekä Ruunaan käytön alueellista ja ajallista jakautumista. Lisäksi saadaan tietoa kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisista vaikutuksista. Tutkimustuloksia käytetään hyväksi Ruunaan retkeilyalueen kehittämisessä.

Vuosittain Ruunaalle tehdään 85 000–90 000 käyntiä. Eniten vierailijoita käy kesäkaudella, etenkin heinäkuussa. Suurimman kävijäjoukon muodostavat 45–54-vuotiaat, joista suurin osa tulee alueelle melko läheltä, Kuopion–Joensuun alueelta. Ruunaa on suurimmalle osalle kävijöistä matkan tärkein kohde, ja suosituin vierailukohde siellä on Neitikoski.

Ruunaan retkeilyalueelle tullaan luonnon ja sen tarjoamien elämysten vuoksi. Alueella on paljon kävijöitä, jotka hyödyntävät vesistön tarjoamia mahdollisuuksia. Lieksanjoella viihtyvät niin kalastajat kuin melojat ja koskenlaskijat. Maisemista nautitaan paljon myös retkeilyreittejä kävellen. Paikan tarjoamia aistikokemuksia kävijät pitävät tärkeinä.

Kävijät arvostavat Ruunaalla käytännön toimivuutta, siisteyttä ja virkistäytymiseen liittyviä tekijöitä. Yleisesti ottaen oltiin tyytyväisiä alueen palveluihin ja rakenteisiin. Luonnonympäristö, reitit, rakenteet ja harrastusmahdollisuudet täyttivät kävijöiden odotukset.

Ruunaan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2009 noin 4,5 miljoonaa euroa ja 59 henkilötyövuotta.

Päivitetty 25.06.2012
b158

Sähköinen julkaisu:

b158.pdf (2.7 MB)