Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Saaristomeren kansallispuiston sammalet


Tekijä: Syrjänen Kimmo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 77


Ulkoasu: 94 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-027-0 (painettu)

Tiivistelmä:

Raportissa tarkastellaan Saaristomeren kansallispuiston uhanalaisia sammallajeja sekä Saaristomerelle tyypillisiä ja uhanalaiselle lajistolle ominaisia kasvuympäristöjä. Lisäksi käydään läpi uhanalaisten sammalten esiintymät ja esitetään toimenpide-ehdotuksia sammallajiston suojelemiseksi.

Saaristomeren kansallispuistosta ja yhteistoiminta-alueelta tunnetaan yhteensä 22 valtakunnallisesti uhanalaista sammalta. Näistä kahdeksan on vaarantunutta ja loput 14 ovat silmälläpidettäviä lajeja. Lajeista kaksi on mainittu Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa (Bernin sopimus) tiukasti suojeltavina kasvilajeina. Alueellisesti uhanalaisia lajeja on 16. Raportissa esitetään yhteenveto kaikista Saaristomeren kansallispuistossa, yhteistoiminta-alueella ja ympäröivällä biosfäärialueella tavatuista sammalista (yhteensä 407 lajia). Yhteenveto on alustava ja alueen todellinen lajilukumäärä lienee noin 10–20 % havaittua suurempi.

Saaristomeren sammallajiston harvinaisten ja uhanalaisten lajien runsaus selittyy alueen kasvimaantieteellisellä sijainnilla ja monentyyppisten kasvuympäristöjen tarjonnalla. Useat levinneisyydeltään lounaiset sammallajit kasvavat Suomessa vain Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä. Jalopuulehdot, kalkkikalliot, simpukkamaa-alueet ja maankohoamarannat tarjoavat mereisten kalliojyrkänteiden ohessa suotuisia kasvuympäristöjä harvinaisille ja uhanalaisille sammallajeille. Suurilla metsäisillä saarilla tavataan havumetsävyöhykkeen sammalia, paikoin myös uhanalaisia luonnontilaisen metsän lajeja. Myös harjusaaret, erityisesti Korppoon Jurmo, tarjoavat elinympäristöjä uhanalaiselle lajistolle.

Monet tavalliset sammallajit ovat Saaristomerellä eri lajeja kuin mantereella, joten Saaristomeren kansallispuistolla on tärkeä merkitys näiden muodostamien saaristolle ominaisten kasviyhteisöjen säilymisessä. Näitä ovat kalliotierasammalikot (Racomitrium lanuginosum) ja hohkasammalta (Leucobryum glaucum) kasvavat metsäiset kalliot, tervalepikot, koivikot sekä soistumat. Arvokkaita tavallisia kohteita ovat lisäksi rantaniityt, hietikot ja lintuluodot. Sammallajiston säilyttämiseen tähtäävät hoitotoimenpiteet asettavat monia haasteita luonnonsuojelutyöhön siten, että hoidon vaikutusten arviointi erilaisissa kasvuympäristöissä lajistokokonaisuuksien kannalta entisestään korostuu.

Päivitetty 15.03.2017
a77

Sähköinen julkaisu:

a77.pdf (6.2 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset