Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Saaristomeren kansallispuiston suursienet


Tekijä: Vauras Jukka

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2000

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 112


Ulkoasu: 91 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-167-6 (painettu), 952-446-168-4 (pdf)

Tiivistelmä:

Raportissa tarkastellaan Saaristomeren kansallispuiston suursieniä painottaen perinnebiotooppien lajistoa sekä uhanalaisia lajeja. Uhanalaiset sienet esitellään lajeittain ottaen huomioon sekä vuoden 1992 uhanalaistarkastelu että vuoden 1999 alustava uhanalaisluettelo.

Raportissa esitellään yhteenvetotaulukko Saaristomeren kansallispuistosta ja sen yhteistoiminta-alueelta 1990-luvulla löydetyistä 733 suursienilajista. Näistä 665 lajia tavattiin itse kansallispuistosta. Tutkimusalueen suursienten todellinen lajilukumäärä lienee kuitenkin huomattavasti tavattua suurempi. Löydetyistä sienilajeista noin kymmenen on Suomelle uusia.

Saaristomeren kansallispuistosta ja sen yhteistoiminta-alueelta tunnetaan vuoden 1999 alustavan uhanalaistarkastelun mukaan yhteensä 40 valtakunnallisesti uhanalaista suursienilajia. Näistä yksi laji on äärimmäisen uhanalainen, viisi erittäin uhanalaisia, 12 vaarantuneita, 21 silmälläpidettäviä ja yksi laji on hävinneeksi luokiteltu. Kuusi uhanalaista sienilajia voidaan luokitella perinnebiotoopeista riippuvaisiksi ja 17 perinnebiotooppeja suosiviksi. Valtaosa alueen uhanalaisista sienistä kuuluu lehto- ja hakamaasieniin, kalkinsuosijoihin tai -vaatijoihin, puuta lahottaviin aarnimetsäsieniksi luokiteltuihin tai ketosieniin. Suurin osa alueen uhanalaisista sienistä on elintavoiltaan lahottajia, ja puiden juurisieniä uhanalaisista on vain kahdeksan lajia.

Sienistöltään arvokkaimmat perinnebiotoopit Saaristomeren kansallispuistossa ja sen yhteistoiminta-alueella sijaitsevat saarilla, joiden maaperä on kalkkipitoista. Muita mielenkiintoisia sienten kasvupaikkoja alueella ovat mm. aarnimetsät, lehdot ja hiekkasaaret. Koska yhden tai kahden puulajin muodostamat metsät ovat alueella paljon tavallisempia kuin mantereella, sopii alue hyvin sienten puusymbionttien selvittämiseen.

Päivitetty 15.03.2017
a112

Sähköinen julkaisu:

a112.pdf (3.2 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset