Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Sarakylän alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Karila Hannu, Kaukonen Maarit, Lehtelä Markku, Louhisalmi Kari, Sarajärvi Kari, Viikinen Aimo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2000

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 57 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-231-1

Tiivistelmä:

Metsähallitukselle on asetettu tavoitteeksi tehdä alue-ekologiset suunnitelmat kaikille yhtenäisille valtionmaille vuoden 2000loppuun mennessä. Tavoitteena suunnittelulla on ohjata metsien talous- ja virkistyskäyttöä siten, että luontaisesti esiintyvätmetsälajit säilyvät ja leviämismahdollisuudet turvataan.

Taivalkosken metsätiimissä Sarakylän alueelle alue-ekologisen suunnitelman teko aloitettiin vuonna 1998. Sarakylän aluesijaitsee Pudasjärven kunnan koillisosassa ja on pinta-alaltaan n. 24 500 hehtaaria. Suunnitelma-alueen itäosa edustaaKoillismaan vaaramaisemia kun taas länsiosalle on tyypillistä laajat suoalueet. Suurin osa metsistä on nuoria ja mäntyvaltaisia,pääosin viime sotien jälkeen uudistettuja. Suojelualueita Sarakylän alueella on noin 1400 ha.

Alueen luontoarvoja selvitettiin ennakkoon maastotöitä varten eri tietolähteistä. Maastossa selvitettiin alueen luonto- jaerityiskohteita, uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja sekä mitattiin lahopuun määrää. Talousmetsistä löytyneistä luontokohteistamäärällisesti merkittävämpiä ovat purot ja norot reunametsineen sekä lähteet. Eri luontokohteiden yhteismäärä on1,6 % talousmetsien metsämaasta. Erityiskohteista pinta-alaltaan merkittävimpiä ovat riista-alueet, joiden osuus talous- javirkistysmetsien metsämaasta on 2,8 %. Suunnittelualueelta tavattiin 11 valtakunnallisesti ja 19 alueellisesti uhanalaista lajia.Valtaosa uhanalaisista lajeista on putkilokasveja. Mittausten mukaan talousmetsien uudistuskypsissä lahopuuta sisältävissämetsiköissä on lahopuuta keskimäärin 9 m 3 hehtaarilla. Suojelualueilla lahopuuta on 15 m 3 hehtaarilla.

Luonto- ja erityisarvojen huomioiminen pienentää hakkuukertymää ensimmäisellä 10-vuotiskaudella 10 % ja toisella 10-vuotiskaudella 15 %, kun vertailukohteena on vain lakisääteisten kohteitten huomioiminen. Tällä hetkellä metsien kasvu onmoninkertainen vuotuiseen poistumaan nähden. Hakkuumäärää voidaankin tulevaisuudessa lisätä kun nuorten metsienvarttuminen kasvatushakkuuvaiheeseen moninkertaistaa hakkuumahdollisuudet toisella ja kolmannella 10-vuotiskaudella.

Vanhojen metsien vähimmäistavoitteeksi on asetettu 4 % koko alueen metsämaa-alasta. Suunnitelmakauden alussa vanhojenmetsien määrä vähenee mutta suunnitelmakauden loppupuolella vanhojen metsien määrä kääntyy nousuun suojelualueiden jamuiden säästettävien metsiköiden puustojen vanhetessa. Talousmetsien lehtipuuvaltaisten metsien osuus pyritään säilyttämään6-7 %:n tasossa. Kuolleen puun määrää lisätään jättämällä hakkuualoille säästöpuuta 5-10 m 3 /ha. Palaneen puun jatkuvuudenturvaamiseksi kivennäismaiden uudistamisessa käytetään kulotusta aina kun se on metsänhoidollisesti perusteltua jakulotusteknisesti mahdollista.

Suunnitelmaa täydennetään sitä mukaa kuin toimenpidesuunnittelu etenee ja maastotieto tarkentuu. Suunnitelman tavoitteidentoteutumista selvitetään laajemmin viiden vuoden kuluttua.

Päivitetty 12.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset