Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Savina-Vilman alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Kiemunki Unto, Pouta Tapio, Holopainen Ukko, Remes Hilkka, Ollila Tuomo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1998

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 66 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-072-6

Tiivistelmä:

Helmikuussa 1998 valmistui Metsähallituksen Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelma. Tätä suunnitelmaa toteutetaan mm. alue-ekologisten suunnitelmien avulla, joista yksi on tämä Sallan ja Kemijärven kuntien eteläosat käsittävä noin 82 700 hehtaarin alue. Muina toteutuskeinoina ovat eritysalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä hakkuu- ja metsänhoitotöiden yksityis-kohtaisemmat toimenpidesuunnitelmat.

Suunnitelma-alueeseen kuuluu yksi lakisääteinen suojelualue ja yhdeksän suojeluohjelmiin kuuluvaa aluetta. Nämä alueet käsittävät noin 25 % suunnittelualueen maapinta-alasta. Metsä- ja kitumaiden kokonaispinta-alasta (55 365 ha) noin 63 % on varsinaisia talousmetsiä ja noin 11 % erikoismetsiä, jotka ovat rajoitetun metsätalouskäytön piirissä (mm. korkeat alueet). Suojeltujen metsä- ja kitumaiden osuus niiden kokonaispinta-alasta on näin ollen noin 26 %.

Poronhoitolain mukaan poronhoitoalue jakaantuu kahteen suuralueeseen: erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen ja muuhun poronhoitoalueeseen. Suunnitelma-alue kuuluu Sallan paliskuntaan ja muuhun poron-hoitoalueeseen. Laiduntilanne on jäkälälaitumien osalta heikko, mutta luppo-, metsälauha-, lehti-, varpu- ja ruoholaidunten osalta joko keskimääräistä parempi (luppo) tai hyvä. Luppolaitumista valtaosa sijaitsee suojelluilla alueilla. Talousmetsien varttuneiden kuusikoiden osalta on hakkuiden ajoittamisella merkitystä porojen ravinnon saantiin varsinkin paksun lumen aikana ja niiden ajoittamisella voidaan vähentää hakkuiden haitallisia vaikutuksia poroille.

Hakkuutoimintaa on alueella harjoitettu jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet ovat olleet laajamittaisten uudistushakkuiden aikaa. Tämä näkyy selvästi metsien ikä-luokkajakaumassa. Alle 40-vuotiaitten metsien osuus talousmetsistä on 43 %, 40-80-vuotiaitten osuus noin 14 % ja vanhojen, yli 200-vuotiaitten osuus on noin 28 %. Varttuneitten metsien osuus on noin 10 % ja loppuosa on aukeaa.

Nyt käytössä olevien metsänkäsittelytapojen, yhdessä esitettyjen maankäyttöratkaisujen kanssa, voidaan selvästi arvioida vähentävän ristiriitoja alueen muiden käyttömuotojen kanssa. Esitetyt ratkaisut ovat tarkentuneet eri yhteistyötahojen kanssa käytyjen neuvottelujen ja keskustelujen kautta. Luonnonsuojelun kannalta on merkille-pantavaa suojelualueiden ulkopuolisten luontokohteiden määrä, joita on 422 kpl pinta-alaltaan 1 411 hehtaaria ja muodostavat varsin edustavan lisän aiemmin suojelluille alueille. Lisäksi vielä monimuotoisuuden lisäämisalueet, pinta-alaltaan noin 1 489 hehtaaria, ovat turvaamassa alueen luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut ja sen tuloksena on syntynyt suunnitelma, joka varsin kohtuullisesti ottaa huo--mioon eri käyttömuotojen tarpeet ja toiveet alueella. Kaikkia nykyisiä käyttömuotoja on tältä pohjalta hyvä kehittää ja kenties uusiakin ajan myötä löytyy.

Päivitetty 12.09.2012
Savina Vilman alue ekologinen suunnitelma

Saatavissa painettuna

Hinta: 7 €

Tiedustelut ja tilaukset