Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Savonrannan alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Silvennoinen Petri, Leskinen Jukka, Tikkanen Veijo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1998

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 45 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-092-0

Tiivistelmä:

Tavoitteena oli laatia Savonrannan kunnassa sijaitsevalle yhtenäiselle valtionmaalle mahdollisimman moni-ilmeinen ja kattava suunnitelma eri käyttömuotojen tarpeita silmällä pitäen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 4 500 ha, josta talousmetsiä on n. 3 000 ha ja erikoismetsiä n. 1 500 ha. Erikoismetsiin sisältyy osa Koloveden kansallispuistosta, Raatelammin salon , Haukiniemen ja Rastikenkun vanhojen metsien suojelualueet sekä Kakonsalon rantojensuojelualue. Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Vuoksen vesistöön.

Alueen puusto on hyvin mänty- ja kuusivaltaista. Lehtipuuvaltaisten metsiköiden osuus on alle 10 % metsämaan pinta-alasta. Erikoismetsien puusto on keskimäärin vanhempaa ja tiheämpää kuin talousmetsien hakkuin käsitelty puusto. Nuoret ikäluokat ovat kuitenkin vallitsevia koko alueella. Taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin lukeutuu talousmetsistä 60 % ja erikoismetsistä 52 %. Suuri nuorten ikäluokkien osuus erikoismetsissä johtuu Kakonsalon rso-alueesta, jossa on runsaasti viljelytaimikoita. Suunnittelualueen kasvupaikoista 90 % kuuluu tuoreisiin ja kuivahkoihin kankaisiin. Metsämaan kankaat ja korvet jakautuvat ruotsalaisen ASIO-mallin mukaisiin luokkiin seuraavasti: A 123 ha, S 424 ha, I 3 577 ha ja O 2 ha.

Arvokkaimpia luontokohteita löytyy kolmelta vanhojen metsien suojelualueelta, joilla erityisesti järeä, lahoamistilassa oleva lehtipuu luo otolliset olosuhteet uhanalaisille eliölajeille. Raatelamminsalon vm-suojelualueelta on tehdyn tutkimuksen mukaan tavattu 12 uhanalaiseksi luokiteltua ja 70 harvinaisena pidettävää kovakuoriaislajia. Myös uhanalaisia kääpälajeja on suojelualueilta löytynyt muutama. Suunnittelualueen pienvedet kuten lammet ja purot ja niiden lähiympäristö tarjoavat myös arvokkaita luontokohteita, esim. kaksi pienialaista lehtoa, joista toisella kasvaa metsälehmuksia.

Alueella ei tehdä varsinaisia ennallistamistöitä vaan peratut purot saavat ennallistua itsekseen luonnontilaisiksi. Monimuotoisuutta lisätään suosimalla lehtipuita, erityisesti haapaa ja ennallistamalla viljelymänniköitä Kakonsalon rso-alueella. Lehtipuuvaltaisten metsien pinta-ala kasvatetaan nykyisestä 200 ha:sta 300 ha:iin seuraavien 10 vuoden aikana. Palaneen puun lisäämiseksi kulotustavoitteeksi asetettiin 10 - 15 ha viisvuotiskaudella.

Ekologiset käytävät sijoitettiin olemassa olevien arvokkaiden luontokohteiden välille. Käytävillä yhdistettiin suojelualueet toisiinsa käyttäen hyväksi korpinotkoja, lampien rantametsiä ja puronvarsia. Suojelualueet ja erityiskohteet kuten ekologiset käytävät, aarnimetsät, avainbiotoopit, ranta- ja maisemametsät sekä muut jatketun kiertoajan kohteet kohottavat alueen vanhojen metsien osuuden 30 %:iin. Osuus tulee jatkossa pienenemään, kun joitakin metsiköitä uudistetaan, mutta säilyy joka tapauksessa suurempana kuin tavoiteosuus (4 - 8 %).

Alueen pääasiallisia virkistyskäyttömuotoja ovat metsästys, marjastus ja sienestys. Leipämäen pienriistan lupametsästysalue tuo vuosittain kävijöitä yli kymmeneltä paikkakunnalta. Kuitenkin Koloveden kansallispuisto tarjoaa suunnittelualuetta paremmat mahdollisuudet kalastukseen, melontaan, veneilyyn, pyöräilyyn, retkeilyyn ja luontoharrastukseen.

Suunnitelman taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi tehtiin MELA-ohjelmalla kolme eri vaihtoehtoa sisältänyt hakkuulaskelma. Kestävän kehityksen kannalta parhaana pidettiin vaihtoehtoa, jossa kaikki erityiskohteet, mukaan lukien ekologiset käytävät, otetaan suunnitetta pienentävinä tekijöinä huomioon.

Päivitetty 12.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset