Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Seilin saariston luonto - Yhteenveto kolmen vuosikymmenen tutkimuksista


Tekijä: Miettinen Mika (toim.)

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 80


Ulkoasu: 94 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-035-1 (painettu)

Tiivistelmä:

Tässä katsauksessa käsitellään Nauvon Seilin alueen luontoon liittyvää tutkimustietoa kolmelta viime vuosikymmeneltä, jona aikana Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos on toiminut Seilin saarella. Saaristosta on kertynyt tietoa varsin monipuolisesti sekä maa- että vesialueilta. Saaristomeren tutkimuslaitoksen tärkeänä tehtävänä on ympäristön tilan seuranta, johon monet tutkimushankkeet liittyvätkin. Alueella tehdään jatkuvaa seurantaa yhteistyössä Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen ja Merentutkimuslaitoksen kanssa.

Seilin saaristoon suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen kuului vuonna 1995 n. 420 hehtaaria maa-alueita lähes 30 saarella, mistä Seilin saaren osuus on n. 155 hehtaaria. Seilin alueen luonto on varsin monipuolista, sillä siellä kohtaavat Suomen luonnon mantereiset ja mereiset piirteet. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, jossa lauhkean vyöhykkeen lehtimetsäkasvillisuus vaihettuu eteläboreaalisiin havumetsiin. Seilissä on havaittu 508 putkilokasvilajia ja -alalajia, 217 sammallajia sekä 243 jäkälälajia (Seili ja Högholm). Määrät ovat alueen kokoon nähden suuria. Valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja ovat neljä putkilokasvilajia, neljä sammallajia, kolme jäkälälajia ja yksi sienilaji.

Myös eläimistö on monipuolinen. Seilissä oli vuoden 1995 lokakuuhun mennessä havaittu 200 lintulajia, joista pesivänä on tavattu hieman alle 100 lajia. Suurperhoslajeja on Seilissä havaittu lähes 500 lajia. Suomessa tavatuista n. 480 ludelajista on Seilissä tavattu n. 194 lajia, joista useat ovat harvinaisia. Seilistä on luetteloitu 141 hämähäkkilajia, joista kaksi on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi.

Vesieliöstössä tapahtuneita muutoksia seuraamalla on saatu tietoa veden ravinnetason, näkösyvyyden, suolapitoisuuden ja lämpötilan muutosten vaikutuksista vesiekosysteemiin.

Päivitetty 15.03.2017
a80

Sähköinen julkaisu:

a80.pdf (4 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset