Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön
Painos loppunut

Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetilan kasvillisuus


Tekijä: Nieminen Sirpa

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1995

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 46


Ulkoasu: 62 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 951-53-0311-7 (painettu)

Tiivistelmä:

Seitsemisen kansallispuistossa sijaitseva Koveron tila on perinnebiotooppien hoitokohde, joka on tarkoitus palauttaa 1930-luvun asuunsa sekä fyysisesti että toiminnallisesti. Maanviljelys tilalla loppui jo perinteisen maatalouden aikaan 1950-luvulla. Perinnebiotooppien suunnitelmallinen hoito on aloitettu Koverossa vuosina 1991–94 tilanpidon loputtua metsitettyinä olleiden peltojen puuston poistolla, entisten hakamaiden puuston hakamaaharvennuksilla ja niittämällä sekä antamalla lampaiden, mullien ja vuohien laiduntaa osaa alueesta. Valta-osalla tilasta hoitotoimia ei ole vielä aloitettu, ja kesällä 1993 alueella tehtiin Metsähallituksen perinnebiotooppien seurantaohjeiden mukainen kasvillisuuskartoitus. Seurantaan kuuluu sekä alueen kuviointi kasvillisuuden ja maankäytön perusteella että koealojen perustaminen osalle kuvioita. Tietoja kerättiin aluskasvillisuudesta, puustosta ja tehdyistä hoitotoimista. Seuranta toistettiin kesällä 1994 osalla aluetta.

Kasvillisuuskartoituksessa Koveron tilan alue jaettiin 55 kuvioon, joista kahdelle perustettiin koeala. Kesällä 1993 eniten perinnekasvillisuuteen kuuluvaa niittylajistoa oli tilan autioiduttuakin osin avoimina biotooppeina säilyneillä pientareilla ja pihalla. Edustavaa niittykasvillisuutta oli jo pisimpään eli kahtena vuonna tehokkaasti laidunnetulla entisellä pellolla. Myös lajiluvut ja kulttuurihakuisten putkilokasvilajien määrä olivat suurimmillaan pientareilla, pihalla ja laidunnetuilla, raivatuilla entisillä pelloilla. Satakunnassa alueellisesti uhanalaista (silmälläpidettävä harvinainen) pussikämmekkää (Coeloglossum viride) esiintyi hyvin niukasti yhdellä puustoisella pellolla. Muita luonnonarvoja edustavat löytyneet häiriintymättömien, lähellä luonnontilaa olevien metsien lajit. Tilan koillisosan hakamaakuviolta tavattiin harajuurta (Corallorhiza trifida), raidankeuhko- ja nukkamunuaisjäkälää (Lobaria pulmonaria, Nephroma resupinatum) sekä Koverolammen rannan hakamaalta samettikesijäkälää (Leptogium saturninum).

Käytettyä perinnebiotooppien kasvillisuuden seurantamenetelmää kevennettiin jonkin verran vuoden 1993 kokemuksien perusteella, ja menetelmää tullaan kehittämään edelleen. Kuvio- ja koealaseurannat tullaan toistamaan harvenevin välein, ja niistä kertyy tietoa kasvillisuuden muutoksista erilaisten hoitotoimien jälkeen. Koealasuunnitelmassa esitetään, että Koverossa keskityttäisiin tutkimaan mahdollisuuksia luoda perinnebiotooppeja entisistä pelloista. Lisäksi seurattaisiin hakamaiden ennallistamista. Muuna jatkotutkimuksena suositellaan alueen sammal- ja jäkälälajiston, etenkin epifyyttikasvillisuuden, sekä hyönteislajiston selvittämistä.

Päivitetty 15.03.2017
a46

Sähköinen julkaisu:

a46.pdf (2.7 MB)