Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2006-2007


Tekijä: Tunturi Kristiina

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 95


Ulkoasu: 69 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-643-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus tehtiin kesällä ja syksyllä 2006 ja talvikaudella helmi-maaliskuussa 2007. Kyselyitä tehtiin kesäkaudella ensisijaisesti luontokeskuksella, Koverossa, Multiharjun metsässä ja Kirkas-Soljasella. Lisäksi tehtiin muutama pistokeruupäivä, jolloin kuljettiin Pitkäjärven ja Multiharjun välistä reittiä. Talvikaudella kyselyitä tehtiin luontokeskuksella ja Koverossa. Vastauksia saatiin kesäkaudella 478 ja talvikaudella 61.

Kävijöitä tuli Seitsemiseen eniten Tampereelta ja Helsingistä, joiden asukkaat muodostivat lähes kolmasosan (30 %) kävijätutkimukseen vastanneista. Neljäsosa (25 %) vastanneista tuli kansallispuistoon lähettyviltä: Parkanosta, Ylöjärveltä, Ikaalisista, Hämeenkyröstä ja Kangasalta. Ulkomaalaisia oli 5 % vastanneista. Yleisimmin kävijät liikkuivat kansallispuistossa pareittain, ja seurue koostui useimmiten oman perheen jäsenistä (59 %). Suosituimmat käyntikohteet kansallispuistossa olivat luontokeskus, Kovero ja Multiharju. Keskimääräinen kävijä oli viimeisen viiden vuoden aikana käynyt Seitsemisessä 14 kertaa. Ensi kertaa alueella oli 43 % kesäkauden kävijöistä ja 20 % talven kävijöistä. Neljä viidesosaa (79 %) oli päiväkävijöitä, jotka viettivät alueella yleisimmin kolme tuntia.

Kävijöiden yleisin harrastus (73 %) oli kävely. Luonnon tarkkailu (59 %) ja luontokeskuksessa käynti (46 %) olivat toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät harrastukset. Kävijöiden tärkeimmät virkistysmotiivit olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, poissa melusta ja saasteista oleminen sekä yhdessäolo oman seurueen kanssa. Merkityksettömin virkistysmotiivi oli tutustuminen uusiin ihmisiin.

Palveluista ja rakenteista laadultaan parhaimmiksi arvioitiin Metsähallituksen pysäköintipaikat, kulttuuriperintökohteet, luontokeskuksen palvelut, polku- ja latureitistö, polku- ja latuviitoitukset sekä reittien opastetaulut. Huonoimmat arvosanat saivat jätehuollon toteutus ja ohjaus sekä telttailupaikat. Suurin osa kävijätutkimukseen vastanneista oli tyytyväisiä puiston nykyisiin palveluihin, mutta tutkimuksesta saatiin arvokasta tietoa myös puiston palveluiden edelleen kehittämiseen. Vastanneista 91 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä palveluiden ja rakenteiden määrään. Liian pieniksi määrältään koettiin etenkin jätehuollon toteutus ja ohjaus, ja lisää toivottiin tulentekopaikkoja, keittokatoksia ja telttailupaikkoja.

Seitsemisen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,23 (asteikolla 1–5) eli melko hyvä. Kävijöiden ennakko-odotuksista parhaiten olivat toteutuneet odotukset luonnonympäristöstä ja heikoimmin niitä vastasivat harrastusmahdollisuudet. Eniten kävijöitä oli häirinnyt luonnonympäristön käsittely ja liiallinen kävijämäärä. Kävijät toivoivat myös parempia maasto-opasteita ja viitoituksia.

Kävijätutkimuksen tietoja hyödynnetään syksyllä 2006 käynnistyneen hoidon ja käytön suunnittelun apuna sekä siihen nivoutuvia useita muita suunnitelmia laadittaessa. Edellisen kerran Seitsemisen kansallispuistossa on tehty kävijätutkimus vuonna 1996, minkä vuoksi nyt toteutetun kävijätutkimuksen tiedot ovat erittäin tarpeellisia ja lähtökohta kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelulle. Seitsemisen kävijätutkimus on osa laajempaa, myös Metsäntutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavaa Seitsemisen virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä paikallistaloudellisten vaikutusten selvitystä, jonka avulla Seitsemisen käytöstä ja merkityksestä saadaan laaja-alainen ja tulevaisuuteen luotaava näkemys.

Päivitetty 25.06.2012
b95

Sähköinen julkaisu:

b95.pdf (1.7 MB)