Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Siikalahden linnusto


Tekijä: Koskimies Pertti

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1999

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 98


Ulkoasu: 137 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-137-4 (painettu)

Tiivistelmä:

Siikalahti on Simpelejärven umpeenkasvava lahti Suomen kaakkoisrajalla Parikkalassa. Lahden kokonaispinta-ala on saarineen ja rantametsineen noin 450 hehtaaria. Varsinaista avointa kosteikkoa on 358 ha, josta avovettä on noin 65 ha. Siikalahti on valtakunnallisessa lintuvesiohjelmassa luokiteltu maamme parhaaksi lintujärveksi. Lahti on linnustonsuojelullisesti hyvin arvokas sekä pesimä- että muuttoaikana.

Siikalahden linnustoa on seurattu tarkoin 1940-luvun lopulta, ja vuosittain 1960-luvun lopulta alkaen. Vuosittain vertailukelpoiset, tarkat laskentasarjat ovatkin pitemmät kuin miltään muulta lintuvedeltä maassamme. Lintukantojen seurannan lisäksi Siikalahdella on tutkittu ojitusten ja rantajärjestelyjen sekä erilaisten hoitotoimien vaikutusta linnustoon.

Siikalahdella on pesinyt viime vuosina noin 70-75 lintulajia ja noin 2 200 paria. Rantametsiköissä pesii noin 40 lajia ja noin 600-700 paria (n. 1 200-1 300 paria/km2). Avoimella kosteikolla on pesinyt v. 1986-1977 35-49 lajia ja 1 500-2 700 paria (esim. vuonna 1997 410 paria/ km2). Sekä yhteislaji- että parimäärät kasvoivat voimakkaasti 1940-luvun lopulta 1980-luvulle mutta laskivat jonkin verran 1990-luvulla. Siikalahdelle on viimeisten 50 vuoden aikana kotiutunut parikymmentä uutta pesimälajia, kun hävinneitä on vain muutama. Kannanmuutosten pääsyitä ovat avovesien umpeenkasvu, luhtakasvustojen laajentuminen ja pensoittuminen sekä lajien kokonaiskantojen muutokset koko Etelä-Suomessa.

Siikalahden eteläpohjukassa ja länsirannalla 1980-luvun puolivälissä tehdyt ojitukset huononsivat pysyvästi kosteikkolintujen elinoloja. Vedenpinnan noston takia kaivetut järjestelyojat ja -penkereet alensivat aluksi lehtolintujen kantoja, mutta viime aikoina ne ovat elpyneet. Kesävedenpinnan nosto ja vesikasvillisuuden niitto ovat merkittävästi kohentaneet monien vesilintujen parimääriä.

Siikalahden lintuvesiohjelman mukainen suojelupistearvo on kohonnut 1990-luvulle asti (214 pistettä), joten alue on säilyttänyt asemansa maamme parhaana lintujärvenä. Siikalahdella pesii iso joukko sekä kansallisesti että kansainvälisesti suojelunarvoisia lintulajeja. Siikalahden poikkeuksellisen pitkä ja tarkka linnuston seurantasarja on erittäin arvokas tietopohja lahden hoitotoimia ja muita suojelumenetelmiä edelleen kehitettäessä.

Päivitetty 15.03.2017
a98

Sähköinen julkaisu:

a98.pdf (4.5 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset