Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Siikalahden linnusto vuosina 2002-2004 / Avifauna of the Siikalahti Wetland in 2002-2004


Tekijä: Yrjölä Rauno, Aalto Hanna, Aalto Janne, Kontiokorpi Jari

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2006

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 163


Ulkoasu: 104 s.


Kieli: suomi, englanti


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-536-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Parikkalan Siikalahti on Laatokkaan laskevan Simpelejärven rehevä ja monimuotoinen lahti. Simpelejärven vedenpinnan korkeutta on laskettu useampaan kertaan, mikä on osaltaan edistänyt arvokkaan lintuveden syntyä. Nykyisenlaiseksi, kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, Siikalahti kehittyi ihmistoiminnan vaikutuksesta 1950- ja 1960-luvuilla. Siikalahti nimettiin Valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi yhdessä Rautalahden ja Sammallammen kanssa vuonna 1981. Siikalahti on arvokkaan lajistonsa perusteella liitetty myös Natura 2000 -verkostoon sekä lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena että luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Lahden kunnostukseen saatiin EU:n Life Luonto -rahoitusta vuosille 2001–2003.

Siikalahti on Suomen merkittävin sisämaan lintuvesi sekä pesimäalueena että muutonaikaisena levähdysalueena. Lahden linnustoa on seurattu ja tutkittu jo pidemmän aikaa. Yhtenäiset havaintosarjat alkavat 1980-luvulta ja laskentoja on tehty myös aikaisempina vuosikymmeninä. Parikkalan Siikalahden vuosina 2002–2004 toteutettuun linnustoseurantaan kuuluivat pesimälinnuston laskenta, vesilintujen poikastuoton arviointi sekä kevät- ja syysmuuton aikaiset lepäilijälaskennat. Tuloksia verrattiin aiempiin Siikalahden laskentatuloksiin. Lisäksi arvioitiin pesimälinnustoa lahden eri osa-alueilla ja kunnostustoimien vaikutusta linnustoon.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Siikalahden vesilintujen kannat ovat viime vuosina nousseet ja poikastuotto on kääntynyt lievään kasvuun. Pikkulokkien määrä on kasvanut ja naurulokin kannan lasku on pysähtynyt kunnostustöissä tehtyjen pesimäsaarekkeiden ansiosta. Töyhtöhyyppien määrä on kasvanut niittyjen raivauksen ansiosta. Metsälintujen reviirien määrissä ei tutkimusjaksolla 2002–2004 tapahtunut suuria muutoksia.

Vesilintujen ja kahlaajien levähtäjämäärät nousivat tutkimusjaksolla 2002–2004. Levähtäjämäärät ovat enimmillään olleet yli 2 000 vesilintua ja Siikalahti on noussut kansainvälisesti merkittäväksi muuttolintujen levähdysalueeksi. Linnuston perusteella arvioitu Siikalahden suojeluarvo on noussut vuoteen 1993 verrattuna. Viimeiset vuodet suojeluarvo on pysynyt melko samana, vuonna 2004 suojelupistearvo oli 383,1 pistettä.

Siikalahden merkittävimpiä pesimälajeja ovat valkoselkätikka, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka ja kaulushaikara. Arvokkaita lajeja ovat myös luhtahuitti sekä harvinainen pikkuhuitti.

Siikalahdella tehdyt kunnostustoimet (pesimäsaarekkeiden teko, avovesialueen lisäys ja niittyjen raivaus) ovat kasvattaneet linnuston määrää lahden eteläosassa. Pohjoisosassa hoitotoimia on ollut vähemmän eikä linnuston määrä ole kasvanut siellä.

Päivitetty 12.09.2012
a163

Sähköinen julkaisu:

a163.pdf (4.4 MB)