Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Siikavaaran luonnonsuojelualueen kasvillisuus ja kasvisto


Tekijä: Keränen Saara, Mäntylä Minna

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 79


Ulkoasu: 74 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-034-3 (painettu)

Tiivistelmä:

Siikavaaran luonnonsuojelualueen kasvillisuustyypit ja kasvisto kartoitettiin vuonna 1993. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Siikavaaran kasvillisuus ja kasvisto sekä niiden erityispiirteitä. Alueen kasvillisuustyypit määritettiin ja rajattiin ilmavalokuville. Putkilokasvilajisto ja erityisesti uhanalaiset lajit selvitettiin mahdollisimman tarkasti kasvillisuustyypit huomioon ottaen.

Siikavaara sijaitsee Oulun läänissä Puolangan kunnassa ja kuuluu Kainuun vaarajaksoon. Siikavaaralla vallitsee vaarailmasto, jolle on tyypillistä hygrinen mereisyys ja terminen mantereisuus. Vaarailmasto näkyy kasvillisuudessa mm. männyn puuttumisena lakimetsistä.

Siikavaaran luonnonsuojelualueen pinta-ala on 1977,2 hehtaaria, josta metsää on 1670,4 hehtaaria ja suota 290,9 hehtaaria. Tutkitulla lisäalueella on suota 37,1 hehtaaria ja metsää 172,4 hehtaaria, josta taimikkoa on 101,0 hehtaaria. Yleisin metsätyyppi tutkimusalueella on Pohjanmaan-Kainuun vaarapykäsammal-metsälauha-mustikkatyyppi (BaDeMT). Lehdot ovat tavallisia alarinteiden ravinteisissa painanteissa. Tutkimusalueen suot ovat pääosin korpia. Pinta-alaltaan yleisin suotyyppi on lehtokorpi (LhK). Muita uhanalaisia suotyyppejä alueella ovat saniaiskorpi (SaK), lettokorpi (LK), lettoräme (LR), lähdeletto (LäL), rimpiletto (RiL), koivuluhta (KoLu) sekä lähteiköt (o-mLä, m-eLä ja eLä). Siikavaaralta löytyi 234 putkilokasvilajia. Niistä 26 on luokiteltu Kainuussa uhanalaisiksi. Lisäksi kolme lajia on valtakunnallisesti uhanalaisia. Eniten lajeja esiintyy puronvarsien ja ravinteisten soiden letto- ja lehtokorvissa. Siikavaaran kasvillisuudessa on sekä pohjoisia että eteläisiä piirteitä. Eteläisiä lajeja alueella edustavat kielo, valkolehdokki, sormisara ja mansikka. Pohjansinivalvatti on pohjoisista lajeista vallitsevin. Muita pohjoispainotteisia lajeja Siikavaaralla ovat mm. ruohokanukka ja pohjannurmikka.

Siikavaaran alue on sekä kasvillisuudeltaan että kasvistoltaan monipuolinen ja edustava alue Kainuun vaarajaksossa.

Päivitetty 15.03.2017
a79

Sähköinen julkaisu:

a79.pdf (3.3 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset