Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Tammisaaren saariston kansallispuiston kasvillisuus ja kasvisto


Tekijä: Bonn Thomas, Routasuo Pekka (toim.)

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 67


Ulkoasu: 90 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 951-53-1235-3 (painettu)

Tiivistelmä:

Tähän raporttiin on koottu tiedot kaikista Tammisaaren saariston kansallispuistossa vuoteen 1994 mennessä tehdyistä kasvillisuusselvityksistä. Kattavimmat inventoinnit tehtiin vuosina 1981–1982, 1990 ja 1992. Lisäksi on etenkin Jussaröllä tehty suppeampia selvityksiä jäkälistä, sammalista ja kääväkkäistä. Yhteensä on tutkittu 147 saarta ja luotoa.

Kansallispuiston yleisimpiä metsätyyppejä ovat karut jäkälätyypin kalliometsät (ClT), kuivat kanervatyypin kankaat (CT) ja variksenmarjan vallitsemat puolukkatyypit (EVT). Varsinainen puolukkatyyppi (VT) on koko alueella melko harvinainen. Tuoreita mustikkatyypin (MT) kankaita muistuttavia metsätyyppejä esiintyy tutkimusalueella vähän. Lehtomaiset kangasmetsät ja lehdot ovat erittäin harvinaisia kansallispuiston saarilla. Syvissä notkelmissa on pieniä soistumia.

Tammisaaren saariston kansallispuiston pohjoisosan hienoin ikimetsä on Långskärin keskiosassa. Hienoin tervaleppälehto kasvaa Modermaganin pohjoisrannalla. Modermaganin kasvillisuuden monipuolisuudesta on esimerkkinä myös edustava vyöhykkeinen rantaniitty. Groplandetilla kasvaa alueen ainoa pähkinälehto.

Kansallispuiston alueella kasvaa kolme uhanalaista putkilokasvia. Trelänningsgrundetilla on Suomen itäisin ja Uudenmaan läänin ainoa vahasaran (Carex flacca) kasvupaikka. Vahasara on Uudellamaalla vaarantunut. Jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora) kasvaa Fladalandetilla. Se on Uudellamaalla silmälläpidettävä taantunut. Ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca) kasvaa Älgön Näseträsketiltä, ja myös se on Uudellamaalla silmälläpidettävä taantunut.

Jussaröltä löytyy useita uhanalaisia ja harvinaisia vanhojen metsien kääpälajeja. Uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäviä harvinaisia lajeja ovat lakkakääpä (Ganoderma lucidum) ja rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valaankääpä (Ceriporiopsis balaenae) oli aikaisemmin tavattu Euroopassa vain Utsjoella. Uhanalaisia vaarantuneita sammalia Jussaröllä ovat rakkosammal (Nowellia curvifolia) ja kantokorvasammal (Jungermannia leiantha). Kansallispuistoalueelta kasvaa kaksi Uudellamaalla erittäin uhanalaista jäkälää: norjanröyhelö (Platismatia norvegica) Älgöllä ja aarniluppo (Bryoria nadvornikiana) Jussaröllä.

Päivitetty 15.03.2017
a67

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset