Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Teijon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2004

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 74


Ulkoasu: 57 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 952-446-392-x (painettu), 952-446-393-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Teijon retkeilyalue perustettiin vuonna 1991, ja sen laajuus on 2 336 ha. Retkeilyalueen kyljessä on useita luonnonsuojelualueita: Punassuon soidensuojelualue, Hamarinjärven linnustonsuojelualue, Sahajärven puisto, Isoholman pähkinäpensaslehto ja Matildan pähkinäpensaslehto. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman kohteena ovat varsinaisen retkeilyalueen lisäksi em. luonnonsuojelualueet ja muut Metsähallituksen alueet näiden lähellä. Suunnittelualueen pinta-ala on näin yhteensä 3 335 ha. Retkeilyalueen ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna 1992, mutta sitä ei vahvistettu. Alueen metsien käytön päälinjat on aiemmin vahvistettu Teijon alue-ekologisessa suunnitelmassa.

Teijon retkeilyalue muodostaa pääosan Teijon Natura 2000 -alueesta. Sieltä on todettu kaikkiaan 13 eri Natura 2000 -luontotyyppiä. Tämän suunnitelman toteutuminen ei vaikuta haitallisesti alueen luonnonarvoihin, vaan päinvastoin edistää niiden säilymistä.

Alueelta tavataan 13 lintulajia, joita tulee suojella EU:n lintudirektiivin mukaisesti. Alueen kasvilajistossa on yksi valtakunnallisesti ja yksi alueellisesti uhanalainen laji.

Teijon alueen historiaa tunnetaan 1200-luvulta alkaen. Alueella oli raudanvalmistusta 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka ja metsiä käytettiin tuolloin rankasti. Retkeilyalueen perustamisen jälkeen alueelle on rakennettu 1990-luvulla 40 km polkuja sekä suuri joukko laavuja, nuotiopaikkoja ym. retkeilyä palvelevaa varustusta. Kirjakkalan vanhan ruukkialueen kunnostamisen myötä on alueelle tullut myös korkeatasoista sisämajoituskapasiteettia. Retkeilyalueen kävijämäärät ovat nousseet 55 000 käyntikertaan v. 2001. Tämän talousvaikutukseksi arvioidaan noin 1,85 miljoonaa euroa vuodessa. Retkeilyalueen järvillä on virkistyskalastusta. Tätä varten on istutettu kalaa Hamarinjärveen ja erityisesti Matildanjärveen, joka on alueen merkittävin virkistyskalastusvesi. Teijon retkeilyalue on tärkeä partiolaisten leirialue. Retkeilyalueen perustamisen jälkeen harvennus- ja päätehakkuita on tehty 438 hehtaaria.

Teijon retkeilyalueen arvo on nykyisellään siinä, että se muodostaa laajan, yhtenäisen metsä-, suo- ja järvialueen, jota voidaan hyödyntää retkeilyyn. Alueen hoidon tavoitteena on palvella eteläsuomalaisten tarpeita. Tätä varten reittiverkostoa ja palveluvarustusta kehitetään nykyisestään. Metsiä hoidetaan luonnonmukaisesti, jotta ympäristö säilyy viihtyisänä ja sen luonnonsuojelulliset arvot turvataan. Matildanjärven rantaan rakennetaan luontotupa, joka jakaa informaatiota ja palvelee kävijöitä. Metsähallituksen virkistyspalveluja tuottava yksikkö Villi Pohjola kehittää Kirjakkalan palveluja kohderyhmänä yksityis-, yritys- ja matkanjärjestäjäasiakkaat. Ohjelmapalveluja tuotetaan valmismatkoina siten, että Villin Pohjolan sopimusyrittäjät toimivat oppaina ja palvelujen tuottajina. Kirjakkalan majoituskapasiteetti on noin 30 henkeä. Leirikoululaisia sinne voidaan majoittaa noin 50.

Lisätietoja:

Suunnitelma on päivitetty vuonna 2012.

Päivitetty 18.10.2013
b74

Sähköinen julkaisu:

b74.pdf (2.6 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset