Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Teuravuoman-Kivijärvenvuoman hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2006

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 10


Ulkoasu: 50 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 952-446-492-6 (pdf)

Tiivistelmä:

Teuravuoman-Kivijärvenvuoman Natura 2000 -alue sijaitsee Kolarin kunnassa. Valtaosa alueesta on muodostettu soidensuojelualueeksi vuonna 1988 (ssa 120 558). Natura-alueen pinta-ala on 5788 hehtaaria ja se on kuulunut vuodesta 2004 lähtien kansainvälisen kosteikkojen suojelua koskevan Ramsarin sopimuksen piiriin. Tämä suunnitelma on ensimmäinen alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen tarkoituksena on ohjata alueen eri käyttömuotoja ja luonnonhoitoa. Suunnitelma on laadittu osana Life-Luonto-hanketta "Keski-Lapin linnustollisesti arvokkaiden aapasoiden suojelu ja käyttö." Alueeseen kuuluvat valtionmaat ovat Metsähallituksen ja rauhoitussopimuksella suojellut palstat yksityisten maanomistajien hallinnassa.

Teuravuoma-Kivijärvenvuoma muodostuu kolmesta aapasuokokonaisuudesta, joista Kivijärvenvuoma ja Taipaleenvuoma ovat pääosin vähä- ja keskiravinteisia. Sen sijaan Teuravuoman keskiosissa on laajoja ravinteikkaita rimpilettoja. Alueen tärkeimpiä suojeltavia Natura 2000 -luontotyyppejä ovat aapasuot, letot, puustoiset suot sekä luonnonmetsät. Alue ei ole täysin luonnontilassa, mikä johtuu ympäröivien alueiden ojituksista, turvetuotantoalueen läheisyydestä sekä Iso Kivijärven ja Teurajärven vedenpinnan laskemisesta. Natura-alueen länsireunalla ennallistetaan ojitettua suota noin 80 hehtaaria. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa alueen luonnontilaisuus ja luonnollinen vesitasapaino.

Teuravuomalta-Kivijärvenvuomalta on tavattu viisi uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua ja kolme luontodirektiivin liitteessä II mainittua putkilokasvi- tai sammallajia. Alueella on tavattu 96 lintulajia, joista 21 on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi ja 24 kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Alueelta on löydetty myös yksi maanilviäislaji, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi ja kuuluu luontodirektiivin liitteeseen II.

Teuravuoman-Kivijärvenvuoman tärkeimpiä käyttömuotoja ovat poronhoito, metsästys, marjastaminen ja muu virkistäytyminen. Luonnonsuojelulain mukaisesti alueen hoidon ja käytön tärkein tavoite on luonnon suojelu, ja muiden käyttömuotojen on tuettava tätä tavoitetta. Alueen nykyisten ja suunnitelmassa esitettyjen käyttömuotojen ei katsota vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.

Päivitetty 28.06.2012
c10

Sähköinen julkaisu:

c10.pdf (1.2 MB)