Torronsuon kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2009

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 53
Ulkoasu: 75 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-446-697-4 (painettu), 978-952-446-698-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Torronsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1990. Perustamisen tarkoituksena on säilyttää laaja, yhtenäinen ja edustava keidassuoalue. Myöhemmin kansallispuistoon on liitetty lisää alueita; nykyisin siihen kuuluu Torronsuon lisäksi suon reunametsiä ja Talpianjärvi. Torronsuon alueella ei alun perin ollut valtionmaita, minkä vuoksi kansallispuiston perustamisvaiheet ovat olleet pitkällisiä ja riitaisia. Kansallispuiston rajaus tulee lähes kauttaaltaan noudattamaan Torronsuon Natura 2000 -alueen rajausta, kun pieneltä osin kesken oleva maanhankinta on saatettu loppuun. Tällöin kansallispuiston pinta-ala tulee olemaan noin 3 114 ha. Kansallispuistoa voidaan täydentää uusilla alueilla vapaaehtoisin kaupoin tai vaihdoin.

Kansallispuiston tärkeimmät arvot suojelun ja käytön kannalta ovat ainutlaatuisen suuri, edustava ja suurimmaksi osaksi luonnontilaisena säilynyt suoalue sekä monipuolinen lintu- ja perhoslajisto. Torronsuo on suosittu nähtävyys, ulkoilukohde ja ainutlaatuinen tutkimuskohde. Sillä on mielenkiintoinen menneisyys mineralogisen tutkimuksen ja pienimuotoisen kaivostoiminnan alueena. Kansallispuisto on tärkeä kulttuuriperinnön suojelukohde, sillä Talpianjärven ympäristöstä on löydetty suuri määrä kivikautisia asuinpaikkoja. Talpianjärvi oli aiemmin merkittävä lintujärvi, mutta nykyisin se on lähes umpeenkasvanut.

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma koskee Torronsuon kansallispuistoa. Talpianjärvelle on juuri valmistunut oma täydentävä hoito- ja käyttösuunnitelmansa, jonka pohjalta laaditaan myöhemmin kunnostussuunnitelma. Torronsuon ennallistamistoimet on lähes loppuunsaatettu vuoden 1997 suunnitelman mukaisesti; enää tarvitaan vain täydentäviä ennallistamistoimia. Kälkän niittyä aletaan hoitaa.

Torronsuon kansallispuiston hoidon ja käytön tavoitteet ovat:

  • Luonnonarvot säilyvät ja luonnontilaisuus lisääntyy.
  • Jokamiesretkeilyä edistetään hallitusti siihen sopivilla rajallisilla alueilla.
  • Kansallispuisto tarjoaa hyvät edellytykset luonnonarvot huomioon ottavalle luontomatkailulle.
  • Kansallispuiston palvelut ovat osa Hämeen ilvesreitistöä.
  • Opastusta ja reitistöä kehitetään siten, että Hämeen järviylängön luontokohteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka keskuksena on Hämeen luontokeskus.
  • Mahdollisimman laajoja rauhallisia osia säilyy tulevaisuuteen käytöstä huolimatta.
  • Talpianjärven kunnostus toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti.
  • Kansallispuiston suojelu ja käyttö järjestetään siten, etteivät ne vaikeuta ympäröivien alueiden maa- ja metsätalouskäyttöä tai asukkaiden elämää.
  • Kansallispuiston raja-alueiden ongelmat kartoitetaan ja minimoidaan yhteisymmärryksessä.

Kansallispuisto on jaettu syrjä-, virkistys-, kulttuuri- ja rajoitusvyöhykkeisiin. Rajoitusvyöhyke käsittää linnuston kannalta tärkeitä allikkoisia keidassuokeskuksia sekä Talpianjärven, joilla liikkuminen on kielletty 1.4.–15.7. Kansallispuiston palveluvarustusta täydennetään mm. rakentamalla lintulavoja ja lisäämällä opastustauluja sekä tekemällä yöpyminen mahdolliseksi kansallispuistossa perustamalla telttailualueita. Torronsuon itäpäähän rakennetaan uusi polku.

Torronsuon kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiskustannukset ovat noin 300 000 euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin 10 000 euroa. Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen vaikutusten arvioidaan parantavan kansallispuiston luonnonarvoja.

Lue lisää: Päivitetty 18.10.2013  
c53

Sähköinen julkaisu:

c53.pdf (3.6 MB )

Saatavissa painettuna

Hinta: 15.00 €

Tiedustelut ja tilaukset