Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Heinijängän-Karhuaavan-Kokonrämeen kasvillisuus ja kasvisto


Tekijä: Keränen Saara, Myllynen Aimo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2002

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 136


Ulkoasu: 85 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-348-2 (painettu)

Tiivistelmä:

”Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla” on EU:n tukema Life-hanke, jonka tavoitteena on aapasoiden suojelu. Yksi Aapasuo Life -hankkeen kohteista on EU:n Natura 2000 -verkostoon kuuluva Heinijänkä–Karhuaapa–Kokonräme (1 151 ha), jonka suojelu on toteutettu hankkimalla yksityismaita valtiolle, laatimalla alueen hoito- ja käyttösuunnitelma sekä soiden ennallistamissuunnitelma.

Heinijänkä–Karhuaapa–Kokonrämeen hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten tehtiin biotooppi- ja kasvillisuus- sekä kasvistokartoitus vuonna 1998. Alueen kasveista on paljon myös aikaisempaa tietoa. Tässä työssä esitellään Heinijängän–Karhuaavan ja Kokonrämeen kasvillisuus kertyneen tiedon pohjalta.

Heinijänkä–Karhuaapa on rehevien soiden vallitsema aapasuo. Alueesta lähes puolet on sulkeutuneita metsiä. Kangasmetsät ovat pääosin mustikka-puolukkatyyppiä (VMT), ja soilla vallitsevat korvet ja letot. Soista 23 % on avosoita. Yleisimmät suotyypit ovat koivuletot (KoL), rimpiletot (RiL), lettokorvet (LK), lettorämeet (LR) ja ruoho- ja heinäkorvet (RhK). Kokonräme on huomattavan laaja luonnontilainen keidassuo, jonka yleisimmät suotyypit ovat variksenmarjarahkaräme (VrRaR), pallosararäme (PsR) ja tupasvillaräme (TR). Heinijängän–Karhuaavan soista 74 % on runsasravinteisia, kun taas Kokonrämeellä 72 % soista on ns. sadeveden varassa olevia (ombrotrofisia). Heinijänkä–Karhuaapa on selvästi herkempi kulumiselle kuin Kokonräme.

Heinijängän–Karhuaavan lajistoon kuuluu 182 putkilokasvilajia ja 70 sammallajia. Alueelta tunnetaan IUCN-luokituksen mukaan yhdeksän valtakunnallisesti uhanalaista putkilokasvilajia ja viisi sammallajia. Uhanalaisista kasvilajeista viisi on EU:n luontodirektiivin lajeja.

Heinijänkä–Karhuaapa on aapasuoyhdistymä, jolla on poikkeuksellisen runsaasti harvinaista lettolajistoa ja suotyyppejä. Kokonräme on maisemallisesti ja laajuudessaan arvokas, karu suo. Heinijänkä–Karhuaapa–Kokonräme on yhtenä kohteena EU:n Natura 2000 -verkostossa varmistamassa arvokkaiden luontotyyppien ja lajien säilymistä.

Päivitetty 15.03.2017
a136

Sähköinen julkaisu:

a136.pdf (6.6 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset