Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Heinäveden alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Silvennoinen Petri

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2000

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 49 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-198-6

Tiivistelmä:

Alue-ekologisessa suunnittelussa tarkastellaan yhtenäistä metsäaluetta kokonaisuutena. Suunnittelualueen luonnon tilaa pyritään kohentamaan mm. erilaisin monimuotoisuuden lisäämistoimenpitein, jolloin alueen luontaisten eliölajien kannat pitkällä aikavälillä säilyvät elinvoimaisina ja parhaassa tapauksessa pystyvät jopa kasvamaan. Tavoitteena oli laatia Heinäveden suunnitelma-alueelle useita käyttömuotoja palveleva ja tyydyttävä suunnitelma. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 17 500 hehtaaria, josta talousmetsien osuus on 83 % ja erikoismetsien 17 %. Erikoismetsiin sisältyy Kermajärven rantojen suojeluohjelma-alue, Heinolanmäen lehtojen suojelualue sekä Somerjoensuon luonnonsuojelualue. Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen.

Suunnittelualueen talousmetsissä nuoret ikäluokat ovat vallitsevia. Ainoastaan kolmasosa talousmetsiin sisältyvistä metsämaista on varttuneita ja uudistuskypsiä metsiä. Loput ovat nuoria, pääasiassa istuttamalla perustettuja viljelymetsiä. Erikoismetsissä näkyy Kermajärven rantojen suojeluohjelma-alueen vaikutus uudistuskypsien metsien suurena osuutena ja talousmetsiä suurempana puuston keskitilavuutena. Alueen puusto on hyvin mänty- ja kuusivaltaista. Lehtipuuvaltaisia metsiköitä suunnittelualueella on erittäin vähän. Talousmetsissä lehtimetsien osuus on ainoastaan 3 %.

Lehtipuuvaltaisten metsien osuutta lisätään nykyisestä 850 ha:sta 1 000 ha:iin seuraavan 10 vuoden aikana. Samalla lehtipuuosuus pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli 10 %:ssa. Suojelualueet ja talousmetsien erityiskohteet kohottavat nykyisen vanhojen, yli 100-vuotiaiden metsien osuuden 7 %:iin metsämaan pinta-alasta. Tästä yli 120-vuotiaiden osuus on 609 hehtaaria eli lähes puolet. Nykyiset suojelualueet sekä erilaiset luontokohteet tulevat jatkossa kohottamaan vanhojen metsien osuuden 10 %. Palaneen puun lisäämiseksi kulotustavoitteeksi asetettiin 30–40 hehtaaria viidessä vuodessa. Kuolleen puun määrä tulee lisääntymään talousmetsissä Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaan toimittaessa.

Monimuotoisuuden lisäämisalueilla pyritään turvaamaan tunnettujen lajiesiintymien ja luontokohteiden tunnetut luontoarvot. Luontokohteet ja uhanalaisten eliölajien esiintymät toimivat siten ytiminä, joiden ympärille monimuotoisuuden lisäämisalue rakentuu. Alueeseen voi sisältyä myös ennallistettavia kohteita. Lähes kaikki peratut purot ja puronvarsimetsät palautuvat ajan myötä luonnontilaan ilman aktiivista ennallistamista. Joidenkin luontokohteiden ennallistamis- ja hoitotarpeet tulee tarkistaa ja tarvittaessa toteuttaa. Heinäveden Varissuon ennallistaminen toteutetaan erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Myös Kermajärven rantojensuojeluohjelma-alueen suunnittelussa alueen metsäluontoa on pyritty monipuolistamaan erilaisin metsien ennallistamistoimin.

Vesistöön liittyvät suojelualueet sekä osin hajallaan olevat valtion metsämaat rajoittavat ekologisten yhteyksien muodostamista siinä määrin, että niiden luomisesta luovuttiin. Tosin useat luontokohteet ja erityiskohteet, kuten rantametsät ja puronvarret, toimivat luontaisina ekologisina ”käytävinä” ja lisääntymisreitteinä, joita useat eliölajit pystynevät hyödyntämään. Koko suunnittelualueen kattava ekologinen verkosto muodostuu suojelualueista, talous- ja virkistysmetsien luontokohteista, erityistä suojelua tarvitsevista lajiesiintymistä sekä monimuotoisuuden lisäämisalueista. Ekologiseen verkostoon kuuluu 18,1 % suunnittelualueesta eli lähes 3 000 hehtaaria.

Alueen pääasiallinen virkistystoiminta painottuu metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen ja kalastukseen. Kanalintu-, vesilintu-, ja jänisjahtiin Heinävedelle pääsee lunastamalla Villin Pohjolan pienriistaluvan. Kalastukseen ja veneilyyn suunnittelualue tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Suunnitelman taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi tehtiin MELA-ohjelmalla neljä eri vaihtoehtoa sisältänyt hakkuulaskelma. Parhaana vaihtoehtona pidettiin vaihtoehtoa, jossa kaikki erityiskohteet, mukaan lukien monimuotoisuuden lisäämisalueet, otetaan suunnitetta pienentävinä tekijöinä huomioon.

Päivitetty 10.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset