Metsähallituksen Luontopalvelut arvioi vuosittain kaikkien 40 kansallispuiston, viiden valtion retkeilyalueen sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Arviointimenetelmä kehitettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä vuonna 2009.
Menetelmän lähtökohtana oli amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty MGM2-menetelmä. Menetelmän avulla voidaan arvioida suojelualueiden lähialueiden paikallistalouteen tulevat välittömät ja välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset, kun selvitetään käyntimäärät ja kävijöiden rahankäyttötiedot menolajeittain sekä johdetaan paikallistalouden kerrannaisvaikutuksia kuvaavat kertoimet.
Metsähallituksen Luontopalvelujen toimeksiannosta päivitettiin arviointimenetelmän kertoimet nyt toisen kerran. Arviointimenetelmän päivitys tehtiin Tilastokeskuksen koko maan vuoden 2015 panos-tuotostaulukoiden, aluetilinpitotietojen ja sijaintiosamäärämenetelmän avulla. Tässä raportissa esitetään, kuinka päivitys toteutettiin ja kuinka sen tulokset muuttavat kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia ja valtakunnallisia vaikutuksia vuonna 2018. Lisäksi tehtiin lupaavia kokeita puistokohtaisten kertoimien kehittämiseksi.
Vertailu osoittaa, että uusilla kertoimilla lasketut kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset tulovaikutukset olivat 4,1 % (4,2 milj. euroa) suuremmat ja työllisyysvaikutukset 19,3 % (408 henkilötyövuotta) pienemmät kuin vanhoilla kertoimilla lasketut vaikutukset. Määrällisesti eniten vaikutukset vähentyivät majoitus- ja ravitsemispalveluissa, koska kansallispuistokävijät käyttävät niiden palveluita eniten.
