Metsätalouden Kehittämisyksikkö inventoi kesällä 1998 joukon koneellisesti korjattuja ensiharvennuskohteita. Mittauksilla selvitettiin korjuutyön laatua suhteutettuna harvennusmalleihin ja hakkuusta aiheutuneisiin vaurioihin. Inventointi osoitti, että Metsähallituksen koneellisen harvennushakkuun korjuujäljessä on parantamisen varaa.
Inventointitulosten mukaan suurin poikkeama ohjeisiin oli hakkuun jälkeisen puuston määrässä. Runkoluvulla mitattuna 53 prosenttia kuvioista alitti metsänhoito-ohjeen tason. Pohjapinta-alalla mitattuna vajaa kolmannes kuvioista alitti harvennusmallin minimitason.
Puustovaurioista runsas kaksi kolmasosaa oli syntynyt sulan maan hakkuissa. Urapainaumia syntyi yksinomaan sulan maan hakkuissa. Keskimääräinen urapainaumaprosentti ylitti jonkin verran hyvän jäljen vaatimuksen.
Hakkuuajankohdasta riippumatta ajourien väliset etäisyydet olivat keskimääräisesti metsänhoito-ohjeen mukaisia. Ajouraleveydet sitä vastoin ylittivät lievästi ohjeleveyden.