Tutkimuksessa selvitettiin maanmuokkauksen yhteydessä tehtyjen konekylvöalojen metsittymisen onnistumista. Inventointikohteet valittiin vuoden 1991 ja sitä aikaisemmin kylvetyistä kuvioista Parkanosta, Haapajärveltä ja Pudasjärveltä. Parkanon ja Pudasjärven kohteisiin sisältyi samoja kylvöaloja kuin aiemmin kehittämisyksikössä vuosina 1992-1993 tehdyissä mittauksissa. Tutkimuksesta rajattiin pois siemenpuualueet.
Uudistusaloilla oli keskimäärin 4 125 kylvötainta hehtaaria kohti. Luontaisesti varttuneet taimet mukaanlukien taimia oli keskimäärin 11 231 kpl hehtaaria kohti. Kehityskelpoisia viljelytaimia oli 1 993 kpl/ha ja kehityskelpoisia taimia yhteensä 3 294 kpl/ha. Lehtipuiden osuus kehityskelpoisista taimista oli keskimäärin 21 %.
Vuoteen 1991 asti kylvölaitteena on ollut nk. Palosen kylvölaite ja sen jälkeen kehittyneempi kylvölaite m/TTS-Sigma.
Alueelle oli syntynyt kylvöä täydentävien luontaisten taimien ansiosta runsas ja monimuotoinen metsän alku. Tämä inventointitutkimus tukee Kehittämisyksikön aikaisempia tuloksia sekä konekylvön että hajakylvön onnistumisesta.