Euran Koskeljärven pesimälinnusto 1993

Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökkiintymätön järvi ja valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde. Linnustoselvitys kattaa järven eteläosan rantametsät sekä niihin liittyvät suoalueet. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten esitetään myös Vesi- ja ympäristöhallituksen rahoittaman vesi- ja rantalinnuston seurannan tulokset vuosilta 1991-1993.

Rantametsien keskimääräinen linnustotiheys 285 paria / km2 on tavanomaisen eteläsuomalaisen kangasmetsän tiheyden luokkaa. Rantalehtoja Koskeljärvellä ei ole, mutta rantaviivan tuntumassa on veden vaivaamia lehtimetsiä, mistä kertoo tikkojen, käen, mustarastaan ja sirittäjän runsaus. Kauempana rannasta on tavanomaisia talousmetsiä. Tutkimusalueella on myös varttuneempia kuusikkoja ja korpijuotteja. Ojitettujen avosoiden linnusto on hyvin köyhää. Sen sijaan järven rantaluhdilla pesii monipuolinen suo- ja kosteikkolinnusto. Uhanalaisista lintulajeista alueella pesivät kuikka, nuolihaukka, kehrääjä, harmaapää-, pohjan- ja pikkutikka sekä pyrstötiainen. Uhanalaiset kaakkuri ja kalasääski kalastavat järvellä.

Koskeljärvellä pesii viitisensataa vesilintuparia vuosittain: se on maamme parhaita lintujärviä. Härkälinnun, telkän ja kurjen kannat ovat maamme tiheimpiä. Koskeljärven vesilinnusto väheni 1991-1992 syksyn 1991 vedenpinnan noston jälkeen. Ilmeisesti järven kunnostuksen ansiosta Satakunnan vesilintukantojen taantuma 1993 ei kuitenkaan näkynyt Koskeljärvellä. Rantaluhtien ja ruoikoiden linnusto näyttää runsastuvan rantojen vettyessä.