Kaarestunturin alue-ekologinen suunnitelma
Metsähallitukselle on asetettu tavoitteeksi tehdä alue-ekologiset suunnitelmat kaikille valtionmaille vuoden 2000 loppuun mennessä. Suunnittelulla pyritään sovittamaan yhteen biologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet. Metsien käsittelyä ohjataan suunnitelmalla siten, että alueelle tyypillinen, luontainen eliö- ja kasvilajisto säilyisi elinvoimaisina populaatioina ja metsien kaikki käyttömuodot tulisivat huomioiduiksi. Suunnitelman laadinnassa käytetään apuna paikkatietojärjestelmää, erilaisia teemakarttoja, seutukaavamääräyksiä, ilmakuvia sekä osallistavaa suunnittelua. Maastoinventointeja on tehty metsätalouden ja luonnonsuojelun toimesta. Inventoinnissa on selvitetty metsätalous-alueiden luonto- ja erityiskohteita, uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja sekä mitattu lahopuun määrää. Lisäksi alueen luontokohteista ja käyttötarpeista on saatu palautetta sidosryhmiltä.
Metsähallitus on laatinut Sodankylän kunnan eteläosaan kuuluvan Kaarestunturin suunnitelman vuosina 1998 ja 1999. Alue rajoittuu pohjoisessa Sattasjokeen, lännessä Kittilän rajaan, etelässä Rovaniemen maalaiskunnan rajaan ja idässä Unariin, Ristonmännikköön, Lismanaapaan ja nelostiehen. Armeijan harjoitusalueet Kyläjärvellä ja Sodankylän varuskunnassa kuuluvat suunnitelma-alueeseen. Varsinaista maalialuetta ja varuskunta-aluetta lukuunottamatta luontokohteita on etsitty koko alueelta.
Viimeisen sadan vuoden aikana Kaarestunturin alueella on hakattu tehokkaasti. Tällä hetkellä talousmetsistä on alle 80-vuotiaita 65 % ja yli 160-vuotiaita 12 %. Alueen pinta-ala on 85 250 ha, josta talousmetsää on 82 066 ha (Kyläjärven harjoitusalueen ja varuskunta-alueen pinta-ala on 2 656 ha) ja suojelualueita on 3 184 ha. Talousmetsissä on puuta noin 3,4 milj. m3 ja suojelualueilla noin 212 500 m3.
Suunnitelmassa esitetty maankäyttöratkaisu ja Metsähallituksen ympäristöoppaan mukainen metsänhoito antavat hyvän lähtökohdan poronhoidolle. Sattasniemen ja Syväjärven paliskuntien ja Metsähallituksen välinen yhteistyö on sovittu toteutettavaksi vuosittaisissa neuvotteluissa, joissa keskustellaan metsänkäsittelysuunnitelmista ja tiesuunnitelmista.
Uusia luontokohteita merkitään paikkatietojärjestelmään sitä mukaa, kun niitä havaitaan tätä suunnitelmaa täydentämään. Suunnitelman tavoitteiden toteutumista katselmoidaan laajemmin viiden vuoden kuluttua.