Author(s) Korhonen Tarja, Leskinen Margit, Räsänen Heli, Väisänen Merja
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2004
Pages 47 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 52
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-428-4 (painettu), 952-446-429-2 (pdf)
Summary

Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmat tehdään vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Suunnitelmatyössä kartoitetaan yteistyökumppaneiden ja paikallisten ihmisten odotuksia valtion maille ja vesille.

Kainuun metsäkysely postitettiin kesällä 2003 satunnaisotannalla tuhannelle kainuulaiselle. Keräsimme kainuulaisilta tietoa siitä, mitä heille merkitsevät valtion metsät ja vedet, niiden hoito, käyttö ja suojelu sekä niiden suunnittelu. Kysely oli yksi osa Kinuun luonnonvarasuunnitelmatyön viestintää ja osallistamista ja tulokset on hyödynnetty vuonna 2004 valmistuneessa Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa. Halusimme myös selvittää kuinka paljon ja missä asioissa niin sanottu yleinen mielipide poikkeaa luonnonvarasuunnitteluun osallistuneiden näkemyksistä. Kysely on tehty samalla tavalla kuin edellinen Kainuun metsäkysely vuonna 1996, joten näiden kyselyjen tulokset ovat vertailukelpoisia.

Luonnnonvarasuunnitteluun oli sekä vuonna 1995 että 2003 osallistunut hyvin pieni osa vastaajista. Lähes 70 % vastaajista oli kuullut valtion maiden suunnitelusta keväällä 2003, jolloin Metsähallitus piti kylätilaisuuksia ja tiedotusvälineet tiedottivat asiasta. Kuitenkin kainuulaisista kaksi kolmasosaa sai tarkempaa tietoa suunnittelusta vasta tämän kyselyn myötä. Noin puolet vastaajista sekä vuonna 1996 että 2003 ovat sitä mieltä, että valtion maista ja niiden käytöstä on tietoa riittävästi. Maakunnalliset sanomalehdet, paikallislehdet ja -radio olivat edelleen keskeisiä tiedotuskanavia.

Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Metsähallitus hoitaa hallinnoimiaan valtion maita hyvin. Vuoden 1996 kyselyssä tyytyväisiä oli kaksi kolmasosaa.

Vastaajat asettivat Kainuun valtion maiden hoidon ja käytön tavoitteet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: työllisyys ja aluetalous, puuntuotanto, virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan myös omin sanoin tärkeimmät valtion maiden tarjoamat myönteiset asiat. Nämä olivat: marjastus, sienestys, metsästys, kalastus sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuus.

Tällä metsäkyselyllä saatu tärkeysjärjestys poikkeaa samaan aikaan tehdyn Kainuun luonnonvarasuunnittelun tuloksesta. Luonnonvarasuunnittelussa mukana olleet 17 yhteistyökumppania sekä kylätilaisuuksissa mielipiteensä esittäneet kansalaiset ja myös Kainuun kunnat nostivat valtion maiden tärkeimmäksi tavoitteeksi virkistys- ja matkailukäytön. Toisaalta tätä tukee metsäkyselyssäkin omin sanoin kuvatut valtion maiden tarjoamat myönteiset asiat.

Kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että Kainuuseen ei tarvita lisää laajoja suojelualueita. Vanhojen metsien suojelun toteuttamista laajana kannatti reilu kolmasosa vastaajista. Luonnonsuojelua piti uhkana työllisyydelle noin 40 %, saman verran vastaajia ei nähnyt tätä uhkana.

Out of print