Kaldoaivin erämaa-alueen sekä Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Erämaalain (62/1991) velvoittamana Metsähallitus on laatinut Kaldoaivin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen. Kaldoaivin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa yhteisesti on laadittu erämaahan rajoittuvan Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma.

Suunnitelma rakentuu siten, että ennen varsinaista esitystä kerrotaan lyhyesti aihepiirin tausta ja lähtökohdat. Nämä asiat on kerrottu alueelle laadituissa perusselvityksissä. Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat sekä erämaa-aluetta että soidensuojelualuetta, ellei erikseen toisin mainita.

Erämaan sekä soidensuojelualueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tulee tarkistaa 10-15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi.

Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin, maastokäynteihin, Metsähallituksen henkilöstön alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin, aiempiin erämaa-alueille laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin, sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja retkeilijöiden antamaan palautteeseen.

Kaldoaivin erämaa-alue on laajin Suomen kahdestatoista erämaasta. Sen pinta-ala on noin 295 000 ha. Kaldoaivin erämaa-alueen sisään työntyvän Suomen suurimman soidensuojelualueen pinta-ala on 52 270 ha. Nämä kaksi yhdessä Norjan puoleisten alueiden kanssa muodostavat noin puolen miljoonan hehtaarin tiettömän kokonaisuuden.

Erämaa ja soidensuojelualue kuuluvat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen, ja ne on myös liitetty Natura 2000 -suojeluverkostoon. Kaldoaivin erämaa (FI 1302002) -niminen Natura-alue muodostuu Kaldoaivin erämaa-alueesta, jossa toteutuskeinona on erämaalaki, Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueesta, jossa toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki sekä Tuuruharjun alueesta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan, toteutuskeinona maa-aineslaki. Alue kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen. Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella 22.12.2003.

Alue on luontaiselinkeinonharjoittajille ja paikkakuntalaisille tärkeä poronhoito-, metsästys-, kalastus-, hillastus- ja virkistysalue. Alueella laiduntavat porojaan Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskunnat. Osa alueesta kuuluu koltta-alueeseen.

Ulkopaikkakuntalaisista virkistyskävijöistä alueella liikkuvat kesäisin omatoimiset eräretkeilijät ja kalastajat. Alueen koillisosaan sijoittuvat Sevettijärvi-Pulmankijärvi-retkeilyreitti, Inarinpolku ja Saamenpolku. Talvella alueiden halki kulkevat moottorikelkkaurat tuovat sinne läpikulkijoita.

Alueella on kuusi Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa ja neljä Villin Pohjolan vuokratupaa.