Keski-Lapin aapasoiden luonto
Vuoden 2000 lopulla alkoi Lapin ympäristökeskuksen koordinoima ja Euroopan unionin Life Luonto -rahaston tukema “Keski-Lapin linnustollisesti arvokkaiden aapasoiden suojelu ja käyttö” -projekti (Keski-Lapin Life). Life-hankkeeseen sisältyi viisi Keski-Lapissa sijaitsevaa ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aapasuoaluetta: Joutsenaapa-Kaita-aapa, Luiron suot, Näätävuoma-Sotkavuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma ja Viiankiaapa. Alueiden yhteispinta-ala on 48 188 hehtaaria. Metsähallitus Life-hankkeen yhteistyökumppanina vastasi alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisesta sekä näiden pohjaksi tehdyistä luontoselvityksistä, joiden tulokset on esitetty tässä julkaisussa.
Life-hankkeen alueet ovat pääosin aapasoita, joihin sisältyy lettoja, puustoisia soita, metsäluhtia sekä keski- ja runsasravinteisia lähteitä. Alueet ovat tärkeitä Keski-Lapin aapasuoluonnon suojelun kannalta. Keidassoita on Viiankiaavalla ja Luiron soilla; Luiron soiden Lämsänaapa ja Sakkala-aapa ovat Pohjois-Suomen suurimmat keidassuot. Kaikilla alueilla on laajoja lettoja; Luiron soiden koivuletot ovat Suomen laajimmat. Alueet ovatkin tärkeitä lettojen suojelun kannalta. Alueilla on lisäksi suoyhdistymien ulkopuolisia soita, vesistöjä ja luonnonmetsiä; alueet ovat tärkeitä myös metsien suojelun kannalta. Alueiden luontotyypit ovat pääosin luonnontilaisia ja edustavia.
Alueiden letot ovat lajistollisesti merkittäviä. Alueilta löytyi hankkeen aikana 11 putkilokasvilajia, jotka ovat valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia, EU:n direktiivilajeja tai Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Pääosa näistä on lettolajeja. Vastaavasti luokiteltuja sammalia löytyi kahdeksan lajia. Alueilla esiintyy myös silmälläpidettäviksi ja EU:n direktiivilajeiksi luokiteltuja kotilolajeja.
Aapasuot ovat erittäin tärkeitä linnustonsuojelukohteita. Suot toimivat niin pesimä-, ruokailu- kuin levähdysalueinakin. Mosaiikkimaisen rakenteensa vuoksi aapasuot tarjoavat monenlaisia elinympäristöjä suurelle määrälle lintulajeja. Hankkeeseen kuuluvilta soilta on tavattu yhteensä 127 lintulajia, joista kosteikoille ominaisia lajeja on 63. Suurin lajiryhmä ovat varpuslinnut. Vesilinnusto muodostuu pääosin yleisistä lajeista, mutta myös pohjoisuus näkyy tässä ryhmässä. Kahlaajalajistossa pohjoisuus on vahvasti edustettuna. Kohdealueilta on tavattu 31 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajia, 26 uhanalaista lajia silmälläpidettävät mukaan lukien sekä 28 Suomen kansainvälistä vastuulajia. Kultakin yksittäiseltä kohteelta tavattiin keskimäärin yli 90 lajia.
