Author(s) Metsähallitus
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2018
Pages 3 s.
Language
suomi
Other languages
Summary

Upeat niityt, hakamaat ja metsälaitumet eli perinnebiotoopit ovat monimuotoisinta, mutta samalla uhanalaisinta luontoamme. Lajisto on ikivanhaa perua jo jääkauden jälkeisiltä aroilta. Niittyjen pinta-ala romahti 1900-luvun aikana alle prosenttiin aiemmasta. Siitä on seurannut lajiston nopea köyhtyminen. Nykyisin neljännes uhanalaisesta lajistostamme elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla. Kesäisellä kukkaniityllä liitelevät värikkäät perhoset, touhukkaat kimalaiset tai rantaniittyjen kahlaajalinnut ovat osa ainutlaatuista arvokasta luontoamme, joka säilyäkseen tarvitsee apuamme.

Perinnebiotooppien hoito on monien toimijoiden yhteistyötä. Umpeenkasvaneen niityn hoito alkaa kunnostusraivauksella. Niityn vallanneiden puiden poisto työllistää maaseudun yrittäjiä. Myös vapaaehtoistalkoot ovat korvaamaton apu. Niitä järjestävät mm. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Hoito jatkuu laiduntamalla tai niittämällä. Laiduneläinten omistajat tekevät tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hyväksi. Luonnonsuojelualueilla laiduntaa kesätöissä jo 20 000 lehmää, lammasta ja hevosta. Perinnebiotooppien niittäminen on nykyisin niin harvinaista, että jokainen niittokohde on tärkeä.

Viljelijät, yhdistykset ja myös yksityiset henkilöt voivat saada rahoitusta kohteiden hoitoon ja kunnostamiseen. Alueellisilla elinkeino- ja ympäristöviranomaisilla (ELY-keskus) on tärkeä rooli rahoituksen myöntämisessä sekä ohjauksessa ja valvonnassa. Erilaiset kansalliset ja EU:n rahoittamat hankkeet ovat välttämättömiä etenkin hoidon alkuvaiheessa. Ohjeita ja suunnitteluapua saa maatalouden neuvonta järjestöiltä, kuten ProAgrialta ja Maa- ja kotitalousnaisilta.