Author(s) Metsähallitus
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2011
Pages 62 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 149
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-847-3 (painettu), 978-952-446-848-0 (pdf)
Summary

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien eli luontopalvelujen toiminta pohjautuu erityisesti kansainväliseen luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (CBD) ja sen suojelualuetyöohjelmaan sekä EU:n luontodirektiiveihin ja Natura 2000 -verkostoon liittyviin velvoitteisiin. Luontopalvelujen toimintaa ohjaavista kansallisista ohjelmista ovat tärkeimpiä valtioneuvoston hyväksymät Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, METSO. Vuosi 2010 oli YK:n biodiversiteetin teemavuosi.

Metsähallitus jatkoi METSO-toimintaohjelman 2008–2016 mukaisia toimia valtion suojelualueilla ja luontotyyppi-inventointeja METSO-alueen pohjoispuolella. Ennallistamisen sekä arvokkaiden elinympäristöjen hoidon määrään vaikuttivat kesän Asta- ja Veera-myrskyt.

Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten lajien suojelusta ja kannan seurannasta. Äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan pesintätulos oli parempi kuin kahtena aiempana vuonna, mutta silti keskimääräinen. Saimaannorpan elinalueiden määräaikaisten kalastusrajoitusten pinta-alaa saatiin kasvatettua osakaskuntien ja Metsähallituksen välisillä sopimuksilla yli pinta-alatavoitteen (1 652 km²), mutta alue ei ollut yhtenäinen. Vuodesta 2011 lähtien sopimuksien teosta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus. Tehtävän siirto aiheutti runsaasti lisätyötä.

Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden käyntimäärä kasvoi prosentin edellisvuodesta. Suomen Partiolaisten suurleiri Evon uudessa leirikeskuksessa toi alueelle yli 10 000 käynnin lisäyksen. Metsähallituksen suojelu- ja virkistyskohteiden kokonaiskäyntimäärän arvioitiin nousseen 4,8 miljoonaan käyntiin. Luontopalvelut sai Suomen Ladun Suomen liikuttaja 2010 -palkinnon.

Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden matkailukäytön hyöty paikallistaloudelle on merkittävä. Niiden ja neljän muun suositun luontokohteen kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus kohteiden lähialueilla oli yhteensä 143,5 milj. euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 1 840 henkilötyövuotta. Kun tuloja verrataan retkeilypalveluiden kustannuksiin, kustannus-hyöty-suhde on keskimäärin seitsemänkertainen.

Metsästäjille ja kalastajille suunnatut eräpalvelut tarjosivat sadoille tuhansille harrastajille eränkäyntimahdollisuuksia. Poikkeuksellisen lämmin kesä suosi kanalintuja, ja lupamyynti oli edellisvuotta vilkkaampaa. Sen sijaan kalaistutukset jäivät helteiden vuoksi vähäisiksi ja myös lupakysyntä pieneni. Metsähallituksen Palosaaren alueelle myönnettiin ensimmäisenä Suomessa kansainvälinen Wildlife Estate -tunnus tunnustuksena luonnon monimuotoisuutta edistävästä riistanhoidosta.

Natura-alueiden tila-arviointimenetelmää pilotoitiin tekemällä arviointeja 52:lla Natura-alueella. Ar­viointien tuloksia käytetään hyväksi loppuvuodesta aloitetuissa kansallispuistojen hoidon tehokkuuden ar­vioinneissa. Etelä-Suomen kansallispuistojen järjestyssääntötilannetta kyettiin parantamaan merkittävästi.

Metsähallituksen verkkosivuilla oli ennätysmäärä käyntejä: Luontoon.fi 2 521 121 ja Retkikartta.fi 1 011 998 käyntiä. Luontoon.fi-verkkopalvelu sai Matkailutoimittajien killan palkinnon vuoden parhaana verkkosivustona. Saamelaiskäräjien kielineuvosto myönsi Metsähallitukselle kaikkien aikojen ensimmäisen Saamen kieliteko -palkinnon.Luontopalveluissa tehtiin kertomusvuonna yhteensä 553 henkilötyövuotta. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn tarkoitetuilla määrärahoilla työllistettiin 160 nuorta 52 henkilötyövuoden verran.

Luontopalvelujen kokonaismenot olivat 54,04 miljoonaa euroa. Summa sisältää kertaluonteisia tai muutoin poikkeuksellisia menoja 6,25 miljoonaa euroa, mm. ympäristöministeriön osoittamat 3,80 miljoonaa euroa Nuuksiokeskus Oy:n osakepääoman korottamiseksi. Menot olivat ilman edellä mainittuja poikkeuseriä 47,78 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kautta val­tion talousarviosta tuleva rahoitus kattoi menoista 34,35 miljoonaa euroa, tulorahoitus 7,35 miljoonaa euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuolinen rahoitus noin 6,07 miljoonaa euroa.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu valtion liikelaitoksen muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä annetun asetuksen (1402/2004) mukaisesti.