Metsien puuston luonnontilaisuuden arviointi
Puuston luonnontilaisuutta arvioidaan mm. luonnonsuojelualueiden hoitoa suunniteltaessa. Tämän selvityksen tarkoitus on antaa taustatietoa ja arvioimisohjeita. Selvityksessä on tarkasteltu vain puustoa. Metsäekosysteemin muita osia ei ole voitu ottaa huomioon. Luonnontilaisuuden arviointia vaikeuttaa se, että metsiemme sukkessiota ei tunneta riittävän tarkasti.
Luonnontilaisuutta arvioidaan puuston rakenteellisten ominaisuuksien ja näihin vaikuttavien tekijöiden pohjalta. Luonnontilaisuutta vähentävät kaikki puuston luontaista kehitystä muuttavat tekijät.
Arvioitavia tekijöitä ovat:
- Elävä puusto: alueellinen jakautuminen, kerroksellisuus sekä jaksot ja niiden luonne.
- Kuollut puusto: kuinka suuri osa kuolleesta puustosta on kuljetettu pois.
- Aikaisempi puusukupolvi: kuinka suuri osa aikaisemmin puusukupolven puista on kuljetettu pois.
- Hakkuut: taimikon käsittely, kasvatushakkuu, suojuspuuhakkuu, ylispuuhakkuu, kotitarve- ja poimintahakkuu.
- Ojitus: ojitus, ojitusalueen hakkuu tai täydennysojitus, ojituksen maanpinnan muotoihin kohdistuva vaikutus.
- Kivennäismaan käsittely.
Kullekin tekijälle on määritelty numeerinen asteikko. Elävän ja kuolleen puuston arvot ovat positiivisia ja hakkuiden, ojituksen ja kivennäismaiden käsittelyn arvot negatiivisia. Metsäkuvion luonnontilaisuusarvo on näiden tekijöiden summa.
2. painos 1993