Motorisoidun liiketoiminnan vaikutukset Käsivarren erämaa-alueella
Metsähallitus käynnisti tammikuussa 2025 selvityksen motorisoidun liiketoiminnan vaikutuksista Käsivarren erämaa-alueella. Selvityksessä arvioitiin, onko toiminta saavuttanut alueen kantokyvyn ja aiheuttaako sen nykyinen laajuus haittaa paikalliselle väestölle, saamelaiskulttuurille, luontaiselinkeinoille, muille kävijöille tai muulle liiketoiminnalle. Asiantuntijatyöstä vastasi FCG Finnish Consulting Group. Selvitys toteutettiin tammi–marraskuussa 2025, ja aineistoa kerättiin laajasti sidosryhmiltä kyselyiden, haastatteluiden, maastokäyntien ja yleisötilaisuuksien avulla. Maastokäyntejä tehtiin huhti- ja elokuussa, ja lisäksi hyödynnettiin Metsähallituksen aineistoja sekä asiakaspalautteita.
Käsivarren erämaa-alue on käyntikertojen perusteella Suomen suosituin erämaa-alue. Moottorikelkkasafariyritysten määrä, erityisesti Haltille ja suosituimmille kalastusvesille suuntautuen, on kasvanut voimakkaasti. Vilkkain liikenne ajoittuu kevättalveen, kesällä lentoliikenteeseen sekä syksyllä metsästyskauteen. Motorisoitu liiketoiminta on lisännyt alueen elinvoimaa, parantanut saavutettavuutta ja koettua turvallisuutta sekä tarjonnut paikallisille yrityksille mahdollisuuksia matkailuelinkeinon harjoittamiseen. Toiminnan lisääntyminen on kuitenkin lisännyt rauhattomuutta vilkkaimpien reittien varrella ja heikentänyt osin erämaan hiljaisuuteen perustuvaa luontokokemusta. Kasvanut motorisoitu liiketoiminta ja vapaa-ajan kelkkailu ovat lisänneet poronhoitoon kohdistuvaa painetta kaventamalla laidun-, vasoma- ja talvilaidunalueita, häiritsemällä porojen luontaista laidunkiertoa, lisäämällä poronhoitajien työmäärää ja kustannuksia sekä heikentämällä erityisesti kevättalven vasomisaikaa. Lisääntynyt omatoiminen kelkkailu ja sallittujen reittien ulkopuolella kelkkailu on myös lisännyt häiriöitä ja yhteentörmäyksiä elinkeinojen ja eri käyttäjien välillä.
Erämaalain keskeiset tavoitteet, alkuperäisen luonnon säilyttäminen, poronhoidon edellytysten turvaaminen, luontomatkailun edistäminen sekä saamelaiskulttuurin turvaaminen toteutuvat nykytilanteessa selvityksen perusteella vain osittain. Matkailu alueella on kasvanut ja alkuperäinen erämaaluonto on pääosin säilynyt, mikä on linjassa lain tavoitteiden kanssa. Sen sijaan poronhoidon ja saamelaiskulttuurin edellytykset ovat heikentyneet.
Nykytilanteessa motorisoidun liiketoiminnan katsotaan olevan vielä kestävällä tasolla, mutta alue on selvästi kantokyvyn kannalta käännekohdassa. Sidosryhmät korostavat tarvetta lisätä valvontaa, selkeyttää safarilupien myöntämiskriteerejä ja parantaa toiminnan seurantaa. Yhteinen näkemys on, että erämaan nykytila on turvattava ennakoivin toimin. Matkailun ja perinteisten elinkeinojen yhteensovittaminen edellyttää jatkossakin tiivistä vuoropuhelua ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta Käsivarren erämaalain tavoitteet voivat toteutua myös tulevaisuudessa.
