Author(s) Ahola Antti, Kivistö Katriina
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2010
Pages 55 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-773-5 (pdf)
Summary

Oulangan kansallispuisto sijaitsee Koillismaalla, Kuusamon ja Sallan kuntien alueella. Puiston pinta-ala on 270 km², ja sen itäinen raja kulkee Suomen ja Venäjän rajaa pitkin yhtyen osittain Venäjällä sijaitsevaan Paanajärven kansallispuistoon. Oulangan kansallispuisto on perustettu vuonna 1956, ja sitä on laajennettu kahteen kertaan, vuosina 1982 ja 1989.

Oulanka on Suomen tunnetuimpia ja käydyimpiä kansallispuistoja. Alueen läpi kulkee suosittu vaellusreitti Karhunkierros, sekä lukuisia päiväreittejä. Oulangan kansallipuistossa yhdistyvät itäinen, pohjoinen ja eteläinen luonto ja maisemaa hallitsevat jylhät jokilaaksot, kosket, mäntymetsät sekä suoalueet.

Kesän 2009 aikana tehdyllä kävijätutkimuksella selvitetään Oulangan kansallispuiston kävijärakennetta, kävijöiden harrasteita, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi puiston hoidon ja käytön toteutuksessa sekä vuonna 2010 valmistuvassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Vastaajien sukupuolijakauma oli varsin tasainen ja keski-ikä oli 46 vuotta. Eniten vierailtiin Kiutakönkään alueella ja Pienellä karhunkierroksella. Ulkomaalaisten osuus oli 8 %. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten Oulusta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Lähes joka toiselle vastaajalle Oulangan kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Kävijöistä yöpyjiä oli kolmannes. Päiväkävijät viipyivät kansallispuistossa keskimäärin neljä tuntia ja yöpyjät noin neljä vuorokautta. Lähialueella oli yleisintä yöpyä vuokramökissä. Tärkeimpiä syitä puistoon saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet kansallispuiston alueella olivat retkeily, vaellus, kävely ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön osalta. Eniten vastaajia häiritsi kansallispuistossa maaston kuluneisuus. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä maiseman vaihtelevuuteen ja levähdyspaikkoihin. Kritiikkiä sai eniten osakseen alueen tiestö. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä.