Pyhä–Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2022–2023
Pyhä–Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä vuonna 1938 perustettu Pyhätunturin kansallispuisto Luoston metsien- ja soidensuojelualueisiin. Kansallispuiston rungon muodostaa tunturiketju, jossa vuorottelevat paljaslakiset kerot ja jyrkkäpiirteiset kurut. Tuntureita ympäröivät vanhat metsät ja monimuotoiset suot. Aivan kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevat Pyhän ja Luoston matkailukeskukset. Vuonna 2022 Pyhä-Luoston kansallispuistoon tehtiin 203 600 käyntiä; edellisen kävijätutkimuksen aikaan vuonna 2015 käyntejä tehtiin 115 100.
Tämä on kolmas Pyhä–Luoston kansallispuiston kävijätutkimus. Se toteutettiin ohjattuna kyselynä 1.6.2022–31.4.2023. Kyselyyn vastasi 903 kävijää kansallispuiston kohteilla Pyhän ja Luoston alueella. Kansallispuiston lähialueeksi määriteltiin Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnat.
Valtaosa vastanneista oli suomalaisia. Kansainvälisiä kävijöitä saatiin mukaan aiempaa enemmän: heitä oli nyt 13 % vastanneista, pääosin Keski-Euroopasta. Suurin ikäryhmä olivat 45–54-vuotiaat, kun se aiemmissa tutkimuksissa oli 55–64-vuotiaat. Yli 65-vuotiaiden kävijöiden suhteellinen osuus oli jatkanut kasvuaan. Noin viidenneksellä vastanneista oli mukana alle 15-vuotiaita lapsia ja yhtä suurella osalla koiria. Eniten retkeiltiin perheen kanssa, aiempaa useammin myös ystäväporukassa tai yksin. Ensi kertaa Pyhä–Luoston kansallispuistossa vierailevien (40 % vastanneista) osuus oli kasvanut.
95 % kävijöistä saapui alueelle useaksi päiväksi, tyypillisesti viikoksi, jonka aikana majoituttiin useimmin vuokramökissä. 87 % vastanneista oli tutkimushetkellä kansallispuistossa päiväretkellä, retken keston ollessa tyypillisesti 4 tuntia. Maastossa yöpyvien vaeltajien osuus oli hieman laskenut. He yöpyivät useimmin omassa majoitteessaan, mutta yhä useammin myös kansallispuiston vuokra- ja autiotuvissa.
Pyhä-Luoston kansallispuiston vetovoima oli säilynyt ennallaan, useimmille se oli matkan ainoa tai tärkein kohde, jonne tultiin pääasiassa luontokokemusten ja maisemien vuoksi. Valtaosa vastanneista koki käynnin lisänneen heidän niin heidän fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointiaan.
Käynneistä lähes puolet suuntautui viime vuosina paljon kehitetylle Ukko-Luoston reitistölle, ja edellisten kävijätutkimusten suosikkikohde Isokuru jäi suosiossa toiseksi. Suurin osa vastanneista oli liikkeellä kävellen, nauttien luonnosta ja maisemista. Murtomaahiihdon harrastajia oli suhteessa vähemmän kuin aiemmin, pyöräilijöitä taas enemmän. Kansallispuiston kävijöiden voidaan arvioida liikkuneen kaikkiaan yli 2 miljoonaa kilometriä vuonna 2022.
Kävijöiden rahankäyttö oli kasvanut, keskimääräinen kulutus käyntiä kohden oli noussut 83 eurosta 115 euroon. Tämän ja käyntimäärien kasvun myötä myös kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset olivat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2022 heidän alueelle tuottamansa kokonaistulovaikutus oli 26 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 200 henkilötyövuotta.
Kävijöiden ennakko-odotukset toteutuivat kansallispuistokäynnillä hyvin, parhaiten luonnonympäristön, reittien ja rakenteiden sekä harrastusmahdollisuuksien osalta. Suurin osa ei ollut kokenut käynnillään lainkaan häiriöitä. Silti häiriökokemuksia liittyen liialliseen kävijämäärään, muiden kävijöiden käytökseen sekä maaston roskaantuneisuuteen ja kuluneisuuteen oli aiempaa enemmän.
Kävijät olivat tyytyväisiä kansallispuiston ympäristöön ja palveluihin, keskimääräiset laatuarvosanat asteikolla 1–5 olivat nousseet tai pysyneet samana kaikilla osa-alueilla. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi (4,33) oli noussut hieman. Tyytyväisyyteen viittaa myös aiempaa vähäisempi vapaamuotoisten palautteiden määrä, joista noin puolet oli kritiikkiä tai kehitysehdotuksia koskien useimmin reittien kuntoa. Positiivisista palautteista välittyi kävijöiden arvostus alueen luontoa ja hoitamista kohtaan.
