Author(s) Kinnunen Matti, Kaukonen Maarit, Juntunen Rauno, Hirvonen Reijo, Ollila Heikki, Konola Pekka
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2000
Pages 69 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-179-x
Summary

Alue-ekologinen suunnittelu on monitavoitteisen metsäsuunnittelun apuväline, jonka avulla pyritään turvaamaan talousmetsien monimuotoisuuden säilyminen sekä sovittamaan yhteen metsien ja metsäluonnon erilaisia käyttömuotoja. Tavoitteet ovat taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia; metsätalous, luonnonsuojelu, retkeily, luontomatkailu ja maisemanhoito muodostavat omine tavoitteineen kokonaisuuden, joka on otettava huomioon metsäsuunnittelussa.

Pyhäjärvi-Haapajärvi-Kärsämäki suunnitelma-alue sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudulla ja kuuluu pääosiltaan Pyhäjoen vesistöalueeseen. Alueen kokonaispinta-ala (maat + vedet) on noin 41 600 ha. Kokonaismaa-alasta turvemaita on 50 % (19 971 ha) ja kivennäismaita 50 % (20 232 ha). Turvemaista on ojitettu noin 77 %.

Suunnittelualueelle on perustettu kolme soidensuojelualuetta: Tervaneva-Sivakkaneva 689 ha, Iso-Karsikkoneva 224 ha ja Kärsämäenjärvet 430 ha. Lehtojensuojelualueita on kolme: Lohijoki 11 ha, Sauviinmäki 5 ha ja Niinikorpi 2 ha. Lisäksi on Lehtoniemen vanhojen metsien suojelualue 11 ha. Valtioneuvoston periaatepäätöksillä ja seutukaavavarauksilla on varattu soiden- ja vanhojen metsien suojelutarkoituksiin Välinevan, Hirsinevan, Lauttanevan, Haudannevan, Jämsänkallion, Korteojan ja Lapinniemen alueet, yhteensä noin 690 ha. Natura 2000 -ohjelman rajaukset laajensivat edellä mainittuja luonnonsuojelualueita ja suojeluvarauksia kaikkiaan noin 586 ha.

Suunnittelualueelle tyypillisiä luontokohteita ovat kalliot, purot, lähteet ja suometsäsaarekkeet. Metsälain mukaisia luontokohteita on löytynyt noin 0,2 % talousmetsien pinta-alasta.

Suunnitelman taloudelliset vaikutukset ovat suurimmillaan ensimmäisellä 10-vuotisjaksolla. Hakkuukertymä ja nettotulot pienenevät noin 5 % verrattuna vaihtoehtoon, jossa huomioidaan ainoastaan metsälakikohteet. Ero kuitenkin tasoittuu jo toisella 10-vuotisjaksolla. Huomattavan suuri kokonaiskertymän kasvu on tulossa suunnitelmakauden aikana huolimatta siitä, että toiminnan painopiste on harvennusmetsien käsittelyssä.

Suunnitelmaa täydennetään suunnittelukauden aikana päivittämällä paikkatietoihin tietoja toimenpidesuunnittelun yhteydessä löytyneillä tai muutoin esille tulleilla uusilla tiedoilla. Viiden vuoden kuluttua suunnitelman valmistumisesta järjestetään katselmus. Siinä yhteydessä todetaan suunnitelman toteutustilanne ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin suunnitelman päivittämiseksi.

Out of print