Author(s) Arnkil Nora
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2013
Pages 55 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-016-1 (pdf)
Summary

Vuonna 1982 perustettu Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa, Posion kunnan alueella. Riisitunturin kansallispuisto on parasta koillismaalaista tunturi- ja vaaraluontoa ja Suomen hienointa rinnesuoaluetta. Sen lakialueilta avautuvat laajat näkymät Kitkajärville ja niiden takaisille vaaroille ja tuntureille. Suosituimpia käyntikohteita ovat Riisitunturin huiput sekä puiston päiväreitit, Riisin Rietas ja Riisin Rääpäsy. Talvella puistossa kulkee hiihtolatu. Riisitunturin kansallispuistoon tehdään vuosittain noin 20 900 käyntiä.

Kevättalven ja kesän 2012 aikana tehdyllä Metsähallituksen kävijätutkimuksella selvitettiin muun muassa Riisitunturin kansallispuiston kävijärakennetta, kävijöiden virkistysmotiiveja ja harrastuksia, käyntien alueellista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoidon ja käytön toteutuksessa sekä palveluiden kehittämisessä.

Tutkimukseen osallistuneiden kävijöiden sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen ja suurin ikäryhmä oli 55–64-vuotiaat. Lähes joka kymmenes vastaaja oli paikallinen ja 88 % tuli muualta kotimaasta, yleisimmin Oulusta tai pääkaupunkiseudulta. Ulkomaisten kävijöiden osuus oli 4 %. Suurin osa kyselyyn vastanneista liikkui 2–5 hengen seurueessa, joka useimmiten koostui oman perheen jäsenistä. Lähes joka viidennellä vastaajalla oli mukanaan alle 15-vuotias lapsi.

Kansallispuisto kiinnosti ensikertalaisia: 54 %:lle kävijöistä Riisitunturi oli täysin uusi käyntikohde. Riisitunturille saavuttiin pääasiassa päiväretkelle ja useimmin maisemien, luonnon kokemisen tai rentoutumisen vuoksi. Päiväkävijöiden vierailu kesti keskimäärin noin kolme tuntia ja yöpyjien hieman yli vuorokauden. Matkailijoiden enemmistö viipyi Riisitunturilla sekä Posion kunnasta ja Kuusamon kaupungista koostuvalla lähialueella keskimäärin 6–7 yötä, pääasiassa vuokra- tai omassa mökissä. Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti Riisitunturin kansallispuiston olevan vain yksi matkan suunnitelluista kohteista.

Riisitunturin kansallispuiston kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2012 olivat 3,2 miljoonaa euroa ja 43 henkilötyövuotta. Kotimaiset matkailijat käyttivät keskimäärin 176 euroa, ulkomaiset matkailijat 244 euroa ja lähialueen asukkaat 9 euroa käyntiään kohden.

Kävijät olivat tyytyväisiä Riisitunturin alueeseen ja sen palveluihin. Eniten kiitoksia keräsivät polku- ja latuverkosto, alueen siisteys sekä maiseman vaihtelevuus. Palveluiden määrää pidettiin pääsääntöisesti sopivana. Riisitunturin kansallispuisto vastasi kävijöiden odotuksia hyvin, eikä mikään tekijä häirinnyt heitä suuremmin. Vapaamuotoisessa palautteessa kehuja sai erityisesti Riisitunturin kansallispuisto hienona vierailukohteena ja kokemuksena. Moitteita annettiin alueelle ohjaavien opasteiden puutteellisuudesta ja kehittämisehdotuksissa toivottiin mm. latu- ja reittiverkoston laajentamista sekä lisää taukopaikkoja.