Saaristomeren hoito- ja käyttösuunnitelma
Paraisten, Kemiönsaaren ja Naantalin kunnan alueilla sijaitsevaan suunnittelualueeseen kuuluu Saaristomeren kansallispuiston lisäksi 13 valtion maille perustettua suojelualuetta ja 16 Natura-aluetta, jotka menevät osin päällekkäin valtion suojelualueiden kanssa. Lisäksi alueeseen kuuluu valtion suojeluun varattuja alueita. Suunnittelualueeseen sisältyy 125 yksityistä luonnonsuojelualuetta ja 3 erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikkaa, mutta yksityismaiden ja -vesien osalta suunnitelma ei ole velvoittava. Suunnittelualueen koko on 186 426 hehtaaria.
Suunnittelualueen keskeiset arvot ovat Salpausselät, Saaristomeren uloin saaristo, saaristometsät, niittyverkosto, linnusto, poikkeuksellisen monipuolinen luontotyyppi- ja lajikimara, virkistyskäyttö, tutkimusmerkitys, ympäristökasvatus ja saariston paikalliskulttuuri. Alueen biologinen monimuotoisuus on Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen suurta. Keskeisiin arvoihin kohdistuvat mahdolliset uhkat on käyty läpi ja pyritty tunnistamaan ne käyttömuodot ja toiminnot, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia alueen arvoihin. Suunnitelmassa on asetettu pidemmän aikavälin päämäärät ja lyhyemmän aikavälin tavoitteet sekä toimenpiteet uhkien torjumiseksi ja alueen kehittämiseksi.
Saaristomerellä päämääränä on suojella ja säilyttää alueen luontotyyppejä ja lajeja, turvata luonnon monimuotoisuutta luonnonhoidolla, vaalia ja säilyttää vähäisen ihmistoiminnan alueita, säilyttää kulttuuriperintökohteita sekä elävää saariston paikalliskulttuuria. Alueen matkailu- ja virkistyskäytön tulee olla kestävää, kävijöiden luontosuhdetta vahvistavaa, ja kaiken toiminnan luonnonsuojelualueiden arvojen mukaista.
Suunnitelmassa on jaoteltu alueet kolmeen erilaiseen vyöhykkeeseen käyttötarkoitusten mukaan: retkeily- ja luontomatkailu-, syrjä- ja rajoitusvyöhyke. Liikkumisrajoitusalueiden rajauksia päivitettiin ajantasaiseen lajitietoon pohjautuen. Lisäksi suunnitelmassa esitetään kansallispuistoon kolmea ja Seilin saariston luonnonsuojelualueelle kahta uutta liikkumisrajoitusaluetta ihmishäiriölle herkän lajiston suojelemiseksi. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeeseen ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. Suunnittelualueesta suurin osa (97,8 %) kuuluu syrjävyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle ei ohjata aktiivisesti kävijöitä eikä rakenneta uutta palveluvarustusta ja se säilytetään mahdollisimman rauhallisena, luonnontilaisena ja erämaisena.
Perinnebiotooppien, lehdesniittyjen, jalopuiden, lehtojen, paahdeympäristöjen ja ranta- ja meriluontotyyppien sekä lajien hoitoa jatketaan ja kehitetään. Samalla hoidetaan ja ylläpidetään kulttuuriperintöä. Lisäksi jatketaan ja laajennetaan vieras- ja haittalajien poistoa ja pyyntiä. Lajien ja luontotyyppien sekä virkistyskäytön vaikutusten seurantaa jatketaan ja kehitetään laajasti. Luonnonsuojelun sidosryhmäyhteistyötä vahvistetaan. Paikalliskulttuurin elävänä pysymistä edistetään mm. lupia sekä vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia myöntämällä ja päivittämällä sekä parantamalla sidosryhmäyhteistyötä. Retkeily- ja matkailukäytön osalta on määritetty useita toimenpiteitä.
Saaristomeren hoito- ja käyttösuunnitelmasta on laadittu erillinen Natura-vaikutusten arviointi. Suunnitelman vaikutukset Natura 2000 -luontotyyppeihin sekä direktiivi- ja uhanalaisiin lajeihin ovat neutraaleja tai myönteisiä, eikä suunnitelma merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevien lajien ja luontotyyppien tilaa.
Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
