Saaristomeren kansallispuiston yritystutkimus 2008
Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisessä saaristossa. Kansallispuiston tuntumassa ja sen lähialueella toimivista matkailuyrityksistä monet hyödyntävät toiminnassaan myös kansallispuistoa. Tämä tutkimus on toinen Saaristomeren kansallispuistossa tehty yritystutkimus. Edellinen tehtiin vuonna 2005, ja se keskittyi matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin.
Yritystutkimuksen avulla kartoitetaan mm. sitä, miten alueen yrittäjät hyödyntävät kansallispuistoa sekä minkälaisia toiveita ja kehittämisehdotuksia he kohdistavat puistoon ja Metsähallitukseen. Tämä tutkimus toteutettiin keväällä 2008 postikyselynä, ja siihen osallistui kaikkiaan 28 yritystä. Kolme vastausta saatiin talvella 2007–2008 kerätystä yhteistyöyritysten yrityspalautteesta.
Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii Saaristomeren kansallispuiston sijainti- tai lähikunnissa. Yritysten yleisimmät päätoimialat olivat majoituspalvelut (60 %), henkilöliikennepalvelut (44 %) ja ravitsemispalvelut (40 %). Kansallispuistoa viimeisten 12 kuukauden aikana käyttäneiden yritysten asiakkaista keskimäärin 84 % oli suomalaisia, ja yksityisasiakkaiden osuus oli 72 %. Keskimäärin puolet yritysten asiakkaista vieraili puistossa kesäkuukausina. Henkilötyömäärältään yritykset ovat enimmäkseen varsin pieniä.
Vastanneista yrityksistä 14 käytti kansallispuistoa yritystoiminnassaan. Näistä 42 % ilmoitti, että puistolla on merkitystä heidän toiminnalleen melko paljon tai erittäin paljon. Yleisimmät yritysten puistossa harjoittamat aktiviteetit olivat tilausvene- ja tilauslaivaliikenne, retkeily ja opastetut retket. Kukaan ei ollut tyytymätön, ja 58 % vastanneista oli melko tyytyväisiä kansallispuiston palveluiden ja rakenteiden määrään kokonaisuutena.
Alueen yrittäjät tekevät melko paljon yhteistyötä keskenään. Noin puolet vastanneista koki työnjaon muiden yrittäjien kanssa kannattavan. Yhteistyötä tehtiin eniten markkinoinnissa, kuljetus-palveluissa, myynnissä ja majoituspalveluissa. Kaikki yritykset arvioivat oman toimintansa tulevaisuudessa joko säilyvän entisellään tai kasvavan jonkin verran tai merkittävästi. Myös arviot alueen matkailun kehittymisestä olivat samansuuntaiset.
Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa tekivät lähinnä sen kanssa yhteistyösopimuksen solmineet yritykset. Yhteistyöhön Metsähallituksen henkilöstön kanssa oltiin tyytyväisiä, joskin vapaissa palautteissa moni toivoi lisää yhteistyötä ja keskustelua alueen kehittämiseksi. Tyytymättömimpiä oltiin yhteistyöhön alueen ja palveluiden markkinoinnissa. Metsähallituksen verkkosivut koettiin hyödyllisiksi. Alueen asiakastyytyväisyysindeksi oli lähellä melko hyvää (3,84) asteikolla 1–5.
