Selkämeren kansallispuiston ja Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

Suunnittelualueella sijaitsevat Selkämeren kansallispuisto ja 10 Natura 2000 -aluetta Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Rauman kaupungin kansallispuistoon liitetyt alueet sekä kaupungin luonto- ja retkeilyalue. Alueeseen kuuluu pääasiassa aavan meren alueita, siihen liittyviä saaristoja sekä merenlahtia ja rannikon alueita.

Selkämeren kansallispuiston keskeisiä arvoja ovat vedenalainen luonto, luontodirektiivin luontotyypit, luonto- ja lintudirektiivin lajit, paikalliskulttuuri, luonnon- ja kulttuurimaisema, ammattikalastus sekä luonnon- ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö ja tutkimus. Keskeisiin arvoihin kohdistuvat merkittävimmät uhat ovat mm. rehevöityminen ja ilmastonmuutos sekä umpeenkasvu ja perinteisen laidunnuksen loppuminen, laivaliikenteen ja teollisuuden onnettomuusriskit ja vieraslajit. Rakennettua kulttuuriperintöä uhkaa mm. hoidon puute. Maisema-arvoihin kohdistuvat uhat tulevat lähinnä suunnittelualueen ulkopuolelta maankäytön muutoksina (esim. tuulivoimapuistot).

Suunnitelman avulla säilytetään ja parannetaan Selkämeren luonnontilaa sekä virkistyskäytön ja luontomatkailun toimintaedellytyksiä. Myös ammattikalastuksen säilymistä elinvoimaisena pyritään tämän suunnitelman avulla edistämään.

Toimenpiteenä on mm. virkistyskäytön asiakaspalvelun ja luontomatkailun kehittäminen. Kansallispuiston palvelujen alueellinen kattavuus huomioidaan perustamalla muutama uusi jokamieskäyttöä ja kalastusmatkailua tukeva palvelukohde. Veneily- ja retkikohteiden määrää pystytään lisäämään tarjoamalla veneretkeilyn omatoimisen puuhuollon varassa toimivia rantautumis- ja taukopaikkoja. Luonnonsuojelun toimenpiteitä ovat luonnontilan säilyttäminen, luonnonhoito, perinnebiotoppien hoito, inventointi,
seuranta ja vierasperäisten lajien torjunta. Kalakantojen suojelu ja ammattikalastuksen turvaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Kansallispuistolle ja Metsähallituksen muille alueille on suunnitelmassa määritelty vyöhykkeitä, jotka perustuvat kunkin vyöhykkeen pääasialliseen (suunniteltuun) käyttömuotoon. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeeseen kuuluvat kansallispuiston olemassa olevat ja suunnitellut käyntikohteet. Syrjävyöhyke muodostaa suurimman osan alueesta. Vyöhykkeen pääasiallinen tarkoitus on luontoarvojen turvaaminen ja säilyttäminen. Rajoitusvyöhykkeitä on tarpeen perustaa tärkeimmille linnuston pesimäalueille.